Taimistoyrittäjä Eija Tommola, Leivonmäki Perennoihin perehtynyt
Eija Tommolan tilalla kasvaa 1700 lajia tai lajiketta perennoita. Kuva: Riitta Mustonen20.6.201216:00
”Olen ihan hulluna perennoihin. Minulla on 1 700 lajia tai lajiketta näytetarhoissa. Pidän taimimyymälää Leivonmäen Tallimäentiellä, kaukana keskuksista.
Asumme miehen sukutilalla, joka oli lypsykarjatila. Lisäksi appivanhemmat viljelivät ja myivät marjoja. Muutimme tänne vuonna 1985, ja viisi vuotta valmistelimme puutarhahommia. Ei niitä voi aloittaa ykskaks.
Ensin haimme suuntaa. Mieheni Simo innostui hedelmätarhasta ja minun kukkapenkkini laajeni aina vain suuremmaksi.
Etsin uusia taimia messuilta ja matkoilta ja niitä tulee kotiinkin, kun retkikunnat käyvät meillä vierailuilla. On tosi antoisaa vaihtaa kokemuksia siitä, mikä kasvi menestyy missäkin.
Taimiston pito vaatii paljon työtä. Aiemmin myimme tukkuun isoja eriä ja meillä oli enemmän työntekijöitä, mutta silloin ei voinut kasvattaa lajikevalikoimaa. Piti valita, pidänkö näytetarhan ja vähittäismyynnin vai toimitanko massaa tukkuun.
Nyt meillä on vain yksi työntekijä kesäaikana ja koululaisia kitkemässä. Appivanhemmat auttavat myös ja omat pojatkin silloin tällöin.
Aloitan taimien kylvön ja lisäilyn maalis-huhtikuussa kylmiössä. Maaliskuun lopussa alan siirtää pikkutaimia kasvihuoneeseen, ja kun lumet sulavat huhtikuun lopussa, alan rapsutella näytetarhassa.
Toukokuussa kasvihuoneessa tuotetaan pikkutaimia, anoppi koulii niitä. Kesä-heinäkuu menee näytetarhalla ja myymälänhoidossa.
Kitkemistä ja kastelemista on koko kasvukauden ajan. Kun on lämmin päivä, saa juosta kuin palomies letkun kanssa, että kaikki kasvit pysyvät hengissä.
Työt jatkuvat syksyyn niin pitkälle, kun maa on sula. Leikataan varsia, jaetaan kasveja, istutetaan uusia, tehdään syyskylvöjä.
Talvella laadin kasviluetteloita ja nettisivuja ja käsittelen kuvia. Käyn myös hiihtämässä ja juoksemassa, että jaksan kesällä tehdä raskaita töitä.
On hankalaa mutta antoisaa, kun työ ja harrastus ovat sama asia. Yritän esimerkiksi hillitä ruusuharrastusta. Jos sille antaa pikkusormen, se vie koko käden.
Tekemätöntä työtä on aina ympärillä. Sen kanssa pitää pystyä elämään. Välillä on irrottauduttava, sillä helposti innostun tekemään liian pitkää päivää.
Taimia on hoidettava koko kesä, että ne pysyvät hyvinä. Monissa taimimyymälöissä näkee loppukesästä surkeasti voivia kasveja, kun niitä ei ole lannoitettu eikä kasteltu.
Meillä käy monenlaisia asiakkaita. On niitä, jotka tulevat latinankielisen listan kanssa ja tietävät tarkasti, mitä hakevat. Jotkut keräävät kassiinsa uutuuksia, toiset kirjavalehtisiä, jotkut vain perhoskasveja. Olen ilahtunut, kun ei tarvitse myydä eioota.
Erikoisimpia ovat perhostoukkien kasvattajat, jotka etsivät toukilleen ruokaa. Yksi mies ajoi 300 kilometrin päästä toukat auton perällä hakemaan lehtoukonhatun taimia.
Tarjottiin toukille keltaukonhattua ja etelänukonhattua. Jälkimmäistä ne alkoivat syödä. Tilanne oli pelastettu.
Kerran taas piti laittaa pikalähetyksenä tarhatyräkkiä Helsinkiin, kun jotkut toukat siellä meinasivat kuolla.
Puutarhaharrastus on lisääntynyt kovasti ja netti helpottanut harvinaisuuksien metsästämistä. Nettikauppaa en ole vielä avannut, mutta lähetän kyllä taimia linja-autorahtina, jos joku tilaa.
Täällä syrjässä pärjää vain kasvattamalla sellaisia lajikkeita, että niitä kannattaa hakea kaukaakin.
Talvella matkustelemme. Aasian maat ovat suosikkimme, koska siellä on lämmin. Meillä on täällä kesällä sitä kiireisempää, mitä kuumempaa, eli kesästä ei ehdi nauttia.
Viime talvena kiersimme kolme kuukautta Aasiaa bussilla. Sen jälkeen osasi arvostaa Suomen puhdasta, raikasta ilmaa ja harvaa asutusta.
Taimistoyrittäjyys on kova ala, sillä kustannukset ovat nousseet rajusti, mutta taimien hinnat eivät. Tuonti kilpailee kotimaisen tuotannon kanssa.
Minulla on työelämää jäljellä ehkä kymmenen vuotta, joten on tärkeää nauttia työstään. Innostun siitä, että saan aivan tuntemattoman kasvin kukoistamaan vuodesta toiseen ja lisääntymään. Voin valokuvata sitä, kertoa siitä asiakkaille ja myydä taimia.
Perennat ovat minulle kuin omia lapsia. Ammattia en vaihtaisi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
