Huomaa nuoren yksinäisyys
Tutkija Niina Junttila Turun yliopistosta korostaa, että ihmissuhteet ovat edellytys ihmisen hyvinvoinnille.
”Läheinen ystävä on vielä tärkeämpi kuin ryhmä, joka sekin tukee merkittävästi niin psyykkistä kuin fyysistä hyvinvointia.”
Nuoruudessa ystävät ovat erityisen tärkeitä. Asioiden kertominen kavereille voi tuntua helpommalta kuin vanhemmille, joihin nuori haluaa ottaa etäisyyttä.
”Nuori kipuilee oman identiteettinsä kanssa. On tärkeää, että hän silloin tuntee jonkun häntä ymmärtävän ja hyväksyvän hänet sellaisena kuin hän on”, Junttila korostaa.
Nuoret, joilla ei ole omaa ryhmää, ja joilla ei ole läheistä ystävää, ovat helposti alakuloisia. He saattavat tuntea itsensä arvottomiksi ja masentua.
”Yksinäisyys lamaannuttaa ja sen seuraukset ovat usein hyvin vakavat. Se lisää niin ahdistusta kuin fyysistä sairastamista. Yksinäisyys vaikuttaa stressaavasti, ja pitkäaikainen stressi on vaarallista.”
”Yksinäisyyteen saattaa liittyä myös syömishäiriöitä ja itsetuhoisuutta. Yksinäinen nuori alkaa ajatella, ettei hän kelpaa, jolloin hän saattaa jättää hakematta koulutukseen ja työelämään.”
Lapsuudessa tai nuoruudessa alkanut yksinäisyys voi kulkea mukana koko elämän.
Pitkään yksinäisyydestä kärsinyt nuori tarvitsee apua.
”Nuori on oppinut tulkitsemaan sosiaalisia tilanteita niin, ettei hän uskalla niihin hakeutua. Hänen yksinäisyydestään on tullut hänen oma vikansa, hän ei mielestään kelpaa kenellekään eikä mihinkään”, Junttila havainnollistaa.
Junttilan mielestä lapset ja nuoret pitäisi opettaa toimimaan niin, ettei kukaan jää yksin.
”Nuoria täytyisi kannustaa havaitsemaan yksinäiset, tunnustamaan heidän olemassaolonsa katsomalla silmiin ja tervehtimällä. Että antaa viestin, että on lähellä ja lähestyttävissä.”
”Nuorille pitäisi myös selittää, että yksinäiset ihmiset eivät ole muita erilaisempia ihmisiä. He ovat vain sattumalla joutuneet yksinäisyyden kehään.”
Jos nuori vaikuttaa yksinäiseltä, läheisten tulisi ottaa asia hänen kanssaan puheeksi. Vaikeistakin kysymyksistä keskusteleminen samalla harjaannuttaa nuoren vuorovaikutustaitoja ja sosiaalista käyttäytymistä.
Junttila neuvoo ensiksi selvittämään, onko nuori yksinään omasta tahdostaan vai kärsiikö hän yksinäisyydestä.
”Nuoret voivat myös vastata, että heillä on kavereita, jos he haluavat suojella vanhempiaan omilta murheiltaan.”
Junttila on havainnut, että kodissa vallitseva avoin ilmapiiri tukee nuoren sosiaalisuutta.
Yhtenä yksinäisyyden taustatekijänä Junttila näkee perheet, joissa kaikki ovat enimmäkseen omissa oloissaan.
”Tutkimieni nuorten mielestä vanhemmat eivät kysele heiltä liikaa heidän menoistaan ja kavereistaan.”
”Välinpitämättömyyden ilmapiiri on sen sijaan riski nuoren pahalle ololle. Nuorelle osoitetaan hyväksyntää olemalla kiinnostuneita hänestä ja välittämistä olemalla hänestä tarpeen mukaan huolissaan”, Junttila muistuttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
