Ihminenkö tappaja peruskäytökseltään?

Hannu S. Laineen kirjoitus (MT 4.7.) Mielestäni ihminen voi halutessaan syödä lihapitoista ravintoa. Olen myös 50-luvun maaseudun lapsia ja nähnyt teurastusta ja muuta maatalon elämää. Silloin kuitenkin eläimillä oli mahdollisuus lajityypilliseen käytökseen ja arvoa muutenkin kuin hyödykkeenä.

Tuotantoeläinten olosuhteet ja käsittely muun muassa kuljetuksissa ja lopetuksissa on kuitenkin monelle syy siirtyä kasvisruokailuun. Pahimmat epäkohdat ovat broilerinlihan tuotannossa ja eläinten jalostuksessa, jossa pyritään tuottamaan enempi lihaa kärsimyksistä välittämättä.

Metsästys on harrastus, ei välttämätön ihmisen ravinnonsaannille. Kalojen käsittelyssä usein unohdetaan, että myös kalat tuntevat kipua.

Myös eläinperäisen ruuan tuotanto, mainos- ja piilokustannukset, kuten maataloustuet, tulevat kuluttajien maksettaviksi. Koe-eläinten kärsimykset ovat kauhea uhraus ihmisen kauneuden ja muun hyvinvoinnin vuoksi.

Luomutuotanto on yksi mahdollisuus nauttia eläinperäisistä tuotteista. Eläimillä on myös oikeudet, vaikka ne eivät osaa puhua ihmisten kieltä. Tappamien ei lopu ennen kuin ihminen ei enää nosta asetta heikompiaan kohtaan.