Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Uutistausta: Britannia ampui omaan jalkaansa

    "Osta pussi popcornia, nojaudu mukavasti tuoliisi ja katsele miten Britannian poliittinen systeemi romahtaa. Kaksi pääpuoluetta, Torys ja Labour, repivät itsenä kappaleiksi", kirjoittaa ulkomaankirjeenvaihtaja Jorma Mattila.

    Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) pääministeri David Cameron pelasi uhkapeliä.

    Ja Britannia hävisi potin.

    Kuinka moni muistaa miksi Britanniassa päädyttiin äänestämään EU-jäsenyydestä?

    Pääministeri Cameron esiintyi vuosikausia maansa ylimpänä EU-kriitikkona. Hän lupasi vaalitaktisista syistä äänestäjilleen EU-jäsenyyttä koskevan kansanäänestyksen. Nyt tuo lupaus maksoi Cameronille hänen oman virkansa, uhkaa raunioittaa kuningaskunnan taloudellisen tulevaisuuden sekä tuhota sen vähän mitä maan sisäisestä yhtenäisyydestä oli jäljellä. Pahimmassa tapauksessa Cameron tuli kiihdyttäneeksi koko EU:n legitimaatiokriisiä ja unionin hajoamisprosessia.

    Britannia on oikeastaan maa, jolla kaikkein vähiten on varaa seikkailla teollisuuden ja kaupan menestyksen kanssa. Konkreettina merkkeinä tästä nähtiin perjantaina Englannin punnan arvon hurja syöksy valuuttamarkkinoilla. Brexitin, eli EU:sta eroamisen kannattajien voiton jälkeen sukelsivat osakekurssit kaikkialla Euroopassa.

    Yhdistyneet kuningaskunnat on menettänyt viime vuosikymmeninä teollista suorituskykyään enemmän kuin yksikään toinen OEDC maa. Britanniasta on parissa vuosikymmenessä kadonnut 1,4 miljoonaa teollista työpaikkaa.

    Britannian vaihtotase oli viime vuonna 4,3 prosenttia miinuksella. EU:n keskiarvo on 2,4 prosenttia plussalla. Saksan vaihtotase on 8,5 prosenttia lämpimän puolella. Britannia on jo vuosikymmenien ajan tuonut enemmän kuin vienyt.

    Myös valtiontalous on vakaasti miinuksella. Budjettivaje on 4,4 prosenttia. Alijäämä on kaksi kertaa niin suuri kuin EU mailla keskimäärin. Britannian velkavetoinen kasvumalli ei toimi enää. Uutta talouden vetoa pitäisi saada terveestä vientikaupasta.

    Luottoluokituslaitos Moody’s varoitti heti äänestystuloksen julkistamisen jälkeen Britanniaa sen luottoluokituksen laskemisesta. Eroaminen EU:sta pahentaa likipitäen kaikkia maan talouden rakenteellisia ongelmia.

    Saarivaltio menettää EU:n jäsenyyteen kuuluvan pääsyn 28 EU-maan sisämarkkinoille. Yli puolet Britannian tavaraviennistä ja kolmannes palveluiden viennistä kohdistuu EU:n alueelle. Näiden yhteisarvo on 304 miljardia euroa vuodessa.

    Palveluihin lukeutuvat Britannialle niin tärkeät finanssipalvelut, eli koko Lontoon finanssikeskuksen Cityn toiminta.

    Tavaraviennin esteeksi uhkaavat nousta EU:n ulkopuoliselle maalle kuluvat tullit. Niiden suuruudeksi on arvioitu 3-23 prosenttia tuotteen hinnasta. Tullien suuruus selviää EU:n kanssa käytävien neuvottelujen jälkeen.

    Teollisuusmaiden järjestön OECD:n mukaan Britannia on ollut kaikkein houkuttelevin EU-maa ulkomailta tuleville suorille investoinneille. UK:ssa toimivat muun muassa Hondan, Toyotan ja Nissanin kaltaiset aasialaiset autojätit. Investointien syyt löytyvät osittain Britannian joustavista työmarkkinoista. Päällimmäinen syy on Britannian kautta avautunut tullivapaa pääsy 500 miljoonan kuluttajan EU-markkinoille.

    Puolet Britannian ulkomaisista investoinneista on tullut EU-alueelta. Nämä investoinnit tulevat useiden tutkimuslaitosten mukaan alenemaan. Taloustutkimuskeskus Pricewaterhouse Coopers arvioi, että vuoteen 2020 mennessä Brexitin haitat kuningaskunnan taloudelle nousevat 128 miljardiin euroon. Saarivaltio menettää 950 000 työpaikkaa. OECD arvioi, että tavallinen brittiperhe menettää Brexitin vuoksi vuodessa yhden kuukauden palkan, eli noin 3142 euroa. Maan oma finanssiministeriö laskee menetyksen suuremmaksi, eli 5540 euroon.

    Mitä ja milloin käytännössä tapahtuu on tulevien EU:n kanssa käytävien neuvottelujen varassa. Lissabonin sopimuksen mukaan ensin seuraavat erilliset eroneuvottelut ja sen jälkeen sopiminen siitä, millaisen aseman eroavan maan talous saa jäljelle jäävien 27 jäsenmaan kanssa.

    Berliinissä kerrotaan finanssiministeri Wolfgang Schäublen (CDU) esikunnan valmistelleen assosioidun kumppanin asemaa Britannialle. Näissä neuvotteluissa on määrä ratkaista Britannian ero Euroopan Investointipankista (EIB) sekä kysymys siitä, voiko saarivaltio toimia ensi vuonna EU:n puheenjohtajamaana. Schäuble ei voi palkita eroavaa maata liian suopeilla ehdoilla. Saksa ei halua antaa muille EU-kriittisille maille signaalia, jonka mukaan EU:sta eroaminen on hyvä keino päästä poimimaan rusinat pullasta. Saksa tarvitsee oman taloutensa tueksi vahvan EU:n. Berliinissä kerrotaan, että mahdollisina Britannian esimerkin seuraajamaina on mainittu Ranska, Itävalta, Suomi, Alankomaan ja Unkari.

    Näin siis Britannian taloudessa. Entä maan politiikka? Lontoossa työskentelevä politiikan tutkija tuttavani sanoi perjantaina puhelimessa: Osta pussi popcornia, nojaudu mukavasti tuoliisi ja katsele miten Britannian poliittinen systeemi romahtaa. Kaksi pääpuoluetta, Torys ja Labour, repivät itsenä kappaleiksi. Tämä kestää noin vuoden verran.