PÖYTÄ- JÄÄKIEKKO NOSTAA HIEN PINTAAN
Kumpi tahansa pelaajista voi pudottaa kiekon peliin.
Pöytäjääkiekko on herrasmiesten laji.Lämpö nousee ja hiki tuoksahtaa salissa. Kolina ja eräsummerin äänimerkit kertovat, että nyt on meneillään jotain erikoista. Tässä pelissä tarvitaan kylmää päätä ja nopeita käsiä.
Ihan lätkässä
Sukupuolesta ei ole etua
Pöytäjääkiekkopeli on joulupakettien kestosuosikki. Kaikilla lapsuuden lahjasta alkanut harrastus ei kuitenkaan unohdu kouluikään siirryttäessä. Lapsuusajan leikistä voi kehittää itselleen vielä aikuisiälläkin urheilullisen harrastuksen, joka voi viedä hetkessä huipulle asti.
Kantri seuraa kauden ensimmäistä pöytäjääkiekon Suomen mestaruus -rankingturnausta Oulun lyseon lukion jumppasalissa. Turnauksessa pöytälätkää pelaa nelisenkymmentä innokasta harrastajaa.
Turnauksista kerättyjen pisteiden perusteella kuka tahansa voidaan valita Suomen maajoukkueeseen pelaamaan pöytälätkää ulkomaille saakka.
Ulkopuolisen silmin laji vaikuttaa hypnoottiselta. Yhden ottelun kesto on viisi minuuttia, jonka jälkeen seuraa parin minuutin tauko. Nyt pelataan tosissaan, vain tauon aikana kuuluu puheensorinaa. Meneillään on alkulohkot, joissa lohkoittain noin 20 pelaajaa ottelee kaikki kaikkia vastaan. Pistesijoitus, eli voitot ja maalit, ratkaisee, kuka pääsee finaalisarjaan ja kuka pelaa divareissa.
Ennakkoluulot karisevat. Kyseessähän onkin todellinen urheilulaji, jossa vaaditaan sinnikkyyttä ja kuntoa! Oulun turnauksessa jokainen pelaaja pelaa pelkästään alkulohkossa peräti 18 peliä eli puolitoista tuntia parin minuutin tauoilla.
Halpa harrastus
Pelikenttä simuloi jossain määrin jääkiekkokaukaloa. Yksinkertaistaen sanottuna tangoilla ohjaillaan kentällä pienissä urissa liikkuvia pelaajia, joilla siirrellään kiekkoa kohti vastustajan maalia.
Avoimessa sarjassa pystyvät pelaamaan myös junnut ja naiset, vaikka heillekin on omat sarjansa.
”Naisten ja junioreiden sarjassa taso on kova, joten aloittelijan kannattaa pelata myös avoimessa sarjassa. Siellä tulee vastaan monentasoisia pelaajia. Esimerkiksi tämän hetkinen Euroopan mestari on juniori-ikäinen. Naisten sarjassa ei tahdo tulla vastaan huonoja pelaajia ollenkaan”, Suomen pöytäjääkiekkoliiton varapuheenjohtaja Toni Koivula kertoo.
Enemmistö lajin harrastajista on miehiä. Oulun turnaukseen on saapunut kolme pitkään peliä harrastanutta naista. Nelisen vuotta lajin parissa viihtynyttä Maria Leivoa ei haittaa lajiin liittyvät ennakkoluulot. Sukupuolella ei ole väliä pöytälätkää pelatessa.
”Parhaat ovat yleensä silti miehiä. Se johtuu varmaan siitä, että miehiä on lajin parissa enemmän ja he ovat ehkä kunnianhimoisempia. Naisia pitäisi saada lisää pelaamaan.”
Rauhallisena pelaajana itseään pitävä Leivo kertoo kiertävänsä vuosittain melkein kaikki paikallisliigan pelit ja muutaman ranking-turnauksen. Paras sijoitus on ollut naisten SM-kakkonen. Avoimessa sarjassa Leivon yleisenä tavoitteena on päästä finaalisarjaan.
”Ajatellaan, että tämä on lasten peli, mutta kikkojen treenaaminen on tosi kivaa. Lisäksi laji on tosi sosiaalinen”, Leivo kehuu.
Myös Koivula kaipaisi lisää erityisesti naisia ja juniori-ikäisiä pelaajia mukaan kilpailuharrastukseen.
”Vaikka ihmiset ovat tosi kiinnostuneita lajista, tuntuu, että kynnys lähteä pelaamaan pelejä kaveriporukassa on liian iso. Tai jos kaveriporukassa pelataankin, turnauksiin ei tulla. Pöytäjääkiekossa on kuitenkin mahdollista kehittyä nopeasti lähelle kärjen tasoa. Vaikka alussa kyyti saattaa olla kylmää, aika nopeasti pystyy melko tasapäisesti taistelemaan huippuja vastaan.”
Suomi mitalisijojen kärkimaa
Kaupassa pöytäjääkiekkopeli maksaa noin 50 euroa, joten harrastamaan pääsee halvalla. Jos pelaamisesta innostuu, kisamatkoista muodostuu suurin kustannustekijä. Kilpailumaksut ovat kympin luokkaa.
Turnauksissa pelataan normaalilla Stiga Playoff -pelillä, joita löytyy monesta kaupasta. Ainoastaan muovinen maalikuppi on kisapeleissä vaihdettu kangaspussiin, ettei kiekko kimpoile maalista takaisin.
”Kun kaupasta ostaa pelin, se tahtoo olla vähän tahmea. Tangot kannattaa pyyhkiä talouspaperilla, jossa on silikonispraytä”, Koivula neuvoo. Peli pysyy pöydässä kiinni paremmin sinitarralla.
Koivulan mielestä on vaikea sanoa, millainen on tyypillinen pelaaja.
”Pärjäämiseen vaaditaan jonkinasteista hienomotoriikan hallintaa. Pitää olla näppärät sormet, taktista silmää ja tilannetajullista älykkyyttä. Keskimääräisesti pelaajat ovat opiskeluiässä olevia tai sen jo ylittäneitä kavereita. Huipulle ei riitä pelkästään tekniset taidot, vaan tarvitaan myös kylmiä hermoja”, Koivula pohtii.
Koivula hurahti itse pöytäjääkiekkoon ihan vahingossa.
”Kavereiden kanssa kerran etsittiin jotain tekemistä illanviettoon. Kierrettiin sitten kaupungin kaikki kaupat, ennen kuin peli löytyi. Pelin tiimellyksessä kiekko sitten hukkui. Kun etsiskelin netistä, mistä kiekkoja pystyy tilaamaan lisää, päädyin Oulun pöytäjääkiekkoilijoiden sivuille. Sitä kautta huomasin, että joku pelaa tätä oikeasti tosissaan.”
”Ajatellaan, että tämä on lasten peli, mutta kikkojen treenaaminen on tosi kivaa.”
Pöytäjääkiekkopeli on peräisin rakkaasta naapurimaastamme Ruotsista. Erikoinen harrastus ei rajoitu vain Suomeen ja Ruotsiin. Maailmanlaajuisesti pelillä on tuhansia kilpailuissa käyviä harrastajia.
”Nyt alkaneen kauden perusteella lähetetään pelaajia kesällä MM-kisoihin Unkariin”, Koivula selittää.
Varsinaiset kaikille avoimet SM-kisat ovat tammikuussa. Toinen kauden pääkisa Suomessa on Helsinki Open, johon tulee paljon pelaajia myös ulkomailta, lähinnä Ruotsista, Venäjältä ja Latviasta.
Suomi on ollut jo vuosia pöytäjääkiekkoilun kärkimaita.
Pöytäjääkiekon harrastaja Seppo Kosonen on ollut Suomen pöytäjääkiekkoilussa mukana alusta asti. Hän on vuosien varrella nähnyt lajin valtavan kehittymisen.
”Lajissa on paljon iloisia puolia. Ei tämä mikään vakava laji ole. Ovesta saattaa kävellä sisään vaikka kolmevuotias pikkupoika, joka voi koska tahansa pelata vaikka euroopanmestaria vastaan. Monessako muussa lajissa se olisi mahdollista?”
Katso video:
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Ihan lätkässä
” Naisten ja junioreiden sarjassa taso on kova. ”
” Pitää olla näppärät sormet, taktista silmää ja älykkyyttä. ”
Ihan lätkässä
Suomi on pöytälätkän ykkösmaa
Ensimmäiset pöytäjääkiekon SM-kisat Suomessa pelattiin toukokuun alussa 1990 Tavastialla Helsingissä. Tapahtumaan kutsutut julkkikset pelasivat keskenään.
Ensimmäiset MM-kisat olivat vuonna 1989 Tukholmassa. Ensimmäiset EM-kisat olivat vuonna 1990 Lundissa. Suomi osallistui MM- ja EM-kisoihin ensimmäistä kertaa karsintojen kautta vuonna 1992. Samana vuonna pelit alkoivat pyöriä rankingsysteemillä.
Suomi on ollut mitalitilaston ykkösmaa jo vuodesta 2005 lähtien. Tällä hetkellä Suomella on hallussa lajin Euroopan- (Ahti Lampi, 17) ja maailmanmestaruus (Roni Nuttunen, 15). Suomessa SM-tasolla kilpailee aktiivisesti noin 150 pelaajaa.
Oulussa pelattu turnaus oli järjestyksessään 105. rankingturnaus. Kansallisen kauden aikana on seitsemän turnausta. Niistä viiden parhaan turnauksen pisteet lasketaan. Seuraava rankingturnaus järjestetään lokakuussa Nurmossa. Kansallisen tason rankingturnauksissa pelimaksu on kympin luokkaa.
Parhaimmista pelaajista koostetaan maajoukkue, joka lähetetään pelaamaan MM-kisoissa. Ensi kesän MM-kisat pidetään Budapestissa Unkarissa. MM-kisat järjestetään joka toinen vuosi.
Lajin harrastajia löytyy ympäri maailmaa. Peli on silti virallinen urheilulaji vain Latviassa.
Kaikille avoimen sarjan lisäksi sarjat naisille ja junioreille sekä SM-kisoissa myös veteraaneille ja nappuloille.
www.poytajaakiekko.net.
”Ei tämä mikään
vakava laji ole.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
