Turvallisuuspolitiikan pitkä linja on oikea

Vaikeat ajat jatkuvat ja pahenevat. Kun vuosien piina koronan kanssa näytti taittuvan, Venäjä käynnisti hyökkäyssodan Euroopassa. Me Suomessa tiesimme tämän mahdolliseksi, koska idän vaino on ollut osamme vuosisatojen ajan. Silti toivoimme, ettei tämä tapahtuisi enää elinaikanamme. Putin päätti toisin.

Suomi ei ole tämän rikoksen edessä puolueeton. Olemme osa läntisiä sivistysmaita, tuemme Ukrainan kansan puolustustaistelua ja autamme sotaa paenneita. Meidän jos kenen pitäisi tietää, millaista on taistella yksin ylivoimaista hyökkääjää vastaan.

Pitkä linjamme turvallisuuspolitiikassa on osoittautunut oikeaksi. Suomi on ylläpitänyt vahvaa asevelvollisarmeijaa, hyviä suhteita naapureihinsa ja määrätietoisesti tiivistänyt läntistä puolustusyhteistyötä. Venäjän aggressio johtaa silti väistämättä tarpeeseen kiihdyttää vauhtia. Sotilaallisen uhan mahdollisuus on otettava tosissaan. Suomen on otettava käyttöön kaikki tarvittavat keinot.

Aseistus jalkaväkimiinojen palauttamisineen on saatava kuntoon, puolustusmäärärahoja on lisättävä puolustusvoimien tarpeisiin vastaamiseksi. Strategisten alueiden maakaupat on estettävä ja toteutuneet purettava. On vähennettävä riippuvuutta idän energiasta ja pyrittävä lähemmäs läntisiä turvatakuita. On nähty, että Venäjä uskoo vain voimaa ja pelkää vain Natoa.

Mitä tahansa tapahtuu, kriisi vaikuttaa joka tapauksessa pitkään myös talouteen. Parhaassakin tapauksessa puhutaan menetetystä 2020-luvusta. Vaikka uhkakuvat ovat synkät, pitää tehdä työtä paremman tulevaisuuden eteen. Kansallinen etu, työllisyys ja huoltovarmuus on asetettava etusijalle.