Merja Kyllönen:"Virtaa suomalaiseen energiapolitiikkaan"

Vaalit on käyty ja hallituksella on edessään valtava työsarka. Mielenkiinnolla odotan, mihin suuntaan uusi pääministerimme alkaa vielä Suomen energiapolitiikkaa.

Energiaremontti 2015 -kampanja oli yksi näiden vaalien ilonaiheista. Tavoite Suomen siirtymisestä kokonaan kestävään, uusiutuvaan energiaan sai myös monien keskustalaisten tuen, joten toivon, että uuden hallituksen ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikka seuraa kampanjan linjoja.

Ainakin energiaremontille olisi tarvetta, ja meillä olisi siihen myös omia eväitä. Viime kuukausien työ Euroopan energiaturvallisuusstrategian ympärillä on vain vahvistanut näkemystäni siitä, että Suomen vahvuus on monipuolisissa alueissamme.

Energiaturvallisuusstrategian lähtökohtana on ollut vähentää EU:n riippuvuutta tuontienergiasta. EU tuo yli puolet siitä energiasta, mitä kulutamme, ja Suomikin on 70-prosenttisesti tuontienergian varassa.

Suomeen tuodaan vuosittain energiaa noin 13 miljardin euron arvosta, mikä kattaa yli viidenneksen kaikesta Suomen tuonnista ja tekee noin 2 400 euroa jokaista suomalaista kohden.

Mitä sitten olisi tehtävä?

Suomen olisi siirryttävä fossiilista polttoaineista sähkön ja lämmöntuotannossa kokonaan uusiutuvaan energiaan, mutta lisäksi tarvitaan myös kunnianhimoista energiatehokkuuden parantamista ja esimerkiksi älykkäiden järjestelmien käyttöönottoa.

Käyttäytymisemme ja suhtautumisemme energian kulutukseen ja energian käytön tehokkuuteen täytyy muuttua. Tällainen energiapolitiikan muutos tuntuisi jokaisessa niemessä ja notkelmassa halki Suomen maan. Sen jälkeen ei enää tarvitsisi kysellä miten turvataan kohtuuhintainen energia tai kuka sen meille tuottaa.

Paikallisesti ja maakunnallisesti tuotettu energia, polttoaineet ja lämpö ovat asioita, joita kannattaa viedä eteenpäin. Meillä on jo maakunnallisia pilottikyliä, joissa kehitetään nykyistä energiankäyttöä, energiavaroja, uusiutuvan energian tasetta sekä keinoja lisätä kylien omien energiavarojen käyttöä paikallisesti.

Näissä tärkeissä pilottihankkeissa tuodaan esille myös kuluttajan keinoja energian tehokkaaseen loppukäytäntöön ja energian säästöön. Maaseutualueet ovat suurten taajamien lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden uusiutuvien energiaraaka-aineiden hankinta-aluetta, mutta uudenlaisella ajattelulla ja toteutuksella kylät voivat hyödyntää omia energiavarojaan entistä enemmän myös omassa ympäristössään ja lisätä näin kyläkeskusten hyvinvointia.

Ilmastonmuutoksesta puhuttiin näissä vaaleissa todella vähän, mutta uusi hallitus ei voi aihetta kiertää. Nopeiden toimien toteuttamiseen tarvitaan selkeä tiekartta. Energiatehokkuuden ja -omavaraisuuden haasteisiin vastaaminen tulee vaatimaan niin yksityisten ihmisten kuin kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden konkreettisia tekoja.

Mahdollisuuksia on enemmän kuin menetettävää, joten eiköhän aleta töihin.