Eläin­suojelu unohtaa ulkoistusvaikutukset

Suomen eläinsuojelu ­ yhdistyksen (SEY) edustajaa sekä maa- ja metsätalous­ministeri Jari Leppää tentattiin MTV:n huomenta Suomessa lausunto­kierroksella olevasta eläinsuojelulain uudistuksesta.

SEY vertasi Suomen ja Ruotsin lakeja keskittyen pariin kohtaan, missä Ruotsia voidaan pitää Suomea parempana.

SEY ei huomioi sitä, mitä heidän vaateensa maksaisivat tuottajille ja mitä se tarkoittaisi myöhemmin oma­varaisuudellemme. Ruotsissa omavaraisuusaste on noin 50 prosenttia, ja Suomessa lähempänä 90 prosenttia. SEY:n edustajan mielestä Ruotsissa tilanne on hyvä.

Miten Ruotsin tilanne on eläintenpidollisesti hyvä, kun puolet sen tuotannosta on tuotu muualta, alempien standardien maista?

Keskiarvoisesti Ruotsin kaupassa oleva liha on todennäköisesti paljon huonomman eläinsuojelulain alla tuotettu kuin mitä vastaava keskiarvo on Suomessa. Tästä kiitos kotimaamme tuottajille.

Unohtaako SEY, kuten moni ympäristöaktivistikin, että tuotannon valuessa ulkomaille ulkoistuvat myös lait ja standardivaateet?

Jo Tanskassa anti­biootteja käytetään rutiininomaisesti. Jenkit ja brassit lisäävät hormoneja muun ”kivan” päälle? Entä muut ympäristö­vaikutukset?

Salliiko SEY ja muut mitä vaan, kunhan ne tapahtuvat jossain muualla?

Jokainen terve ihminen tahtoo eläimille hyviä oloja. Ei ole kuitenkaan tuotannon tai edes eläinten hyvin­voinnin kannalta kestävää, että suuria investointeja vaativaan maataloustuotantoon tuodaan nopealla aikataululla lakeja, jotka johtaisivat ulkomaisen lihan tuotantoon.

Tarvitaan pitkiä siirtymiä ja kulutusmuutosta, ei äkkinäisiä sokki-iskuja suomalaisen maatilallisen maksettaviksi eikä toivottujen ilmiöiden ulkoistamista tuonti­elintarvikkeisiin.