Pihan puut puntarissa

Myrskyn kaatamassa kuusessa näkyy salakavalasti edennyt laho. Arveluttavien kuusien kuntoa voidaan arvioida mikroporaamalla. 

Pulmapuiden hoitoon saa apua arboristeilta, joiden ammattikunta on jatkuvasti kasvanut. Tampereen seudulla työskentelevä Antti Erola kaataa puita niin perinteisin keinoin kuin kiipeämällä. Kuvat: SÄDE AARLAHTI 

Talvi tarjoaa otollisen ajan pihapuiden hoitoon, sillä lepotila suosii leikkauksia ja maan ollessa jäässä ei suurenkaan rungon kaatamisesta koidu suurempaa haittaa pihan pinnoille ja istutuksille.

Pihapuun hoito ja kaato eivät aina kuitenkaan ole toimina aivan yksinkertaisia. Onhan vihreä jätti saattanut kasvaa mökin tai talon edustalla monta kymmentä vuotta, jopa paljon nykyistä metsuriaan kauemmin.

Jos pihapuun kunto herättää huolta, kannattaa pistää merkille, onko sen runko ehjä, ja muistella, miltä latvus menneenä kesänä näytti. Usein ensimmäiset merkit lahosta tai juurien huonosta kunnosta näkyvät latvuksen uloimmassa osassa, jossa oksankärjet kuivuvat ja jäävät lehdettömiksi.

Kaatotuomion saa puu, joka arvioidaan vaarallisen huonokuntoiseksi tai kasvaa liian ahtaassa paikassa haitaten pihan toimintoja. Monen puun elinkaarta voidaan kuitenkin jatkaa taitavalla hoidolla. Varsinkin jalot lehtipuut kestävät hyvin lahoa eivätkä herkästi kaadu, vaikka rungon ydin olisi pehmennyt ontoksi.

Toisaalta omatoiminen hoito voi myös lyhentää hyvässä kunnossa olevan puun elämää. Yksi virheellisimmistä puun ”nuorennustavoista” onkin koivun tai pajun latvuksen leikkaaminen sopivan korkuiseksi tapiksi. Tapitettu puu on kuin varjo alkuperäisestä, eivätkä rungosta puskevat piiskat koskaan kasva kestäviksi oksiksi.