Lahjonta ja korruptio politiikassa

Poliitikon on hyvä tuoda julkiseen keskusteluun kunta­politiikan ongelmia ja muistuttaa, että lakeja ja asetuksia tulee päätöksiä tehdessä noudattaa. Poliitikon todellinen valta on kuitenkin asioiden valmisteluvaiheessa, kokous­esityksissä ja äänestyksissä. Lopputulokseen voi tyytyä tai aloittaa syyttelykampanjan.

Äänestäjien on helppo samaistua uhkakuviin hyväveli-verkostoista, lahjonnasta ja korruptiosta, yleisimpiä korruptiosyytöksiä kuntapolitiikassa ovat maa- ja rakennuslupiin liittyvät asiat.

On hyvä muistaa että esimerkiksi 50 000 asukkaan kaupungissa on noin 25 000 asuntoa sekä vuosittain käsittelyssä noin 700 maa- ja rakennuslupa-asiaa. Korruptio­syytösten esittäminen ilman todisteita, jotka johtaisivat oikeuslaitoksen tuomioon, syövät poliitikon uskottavuutta ja yhteistyömahdollisuuksia.

Jokaisella puolueella, poliitikolla, yrityksellä ja yrittäjällä pitää olla hyvät välit myös sellaisten tahojen kanssa, joilla on erilaiset tavoitteet, sillä joskus verotuloja ja työpaikkoja lisäävien päätösten ja kompromissiratkaisujen aikaan saaminen vaatii kaikkien tahojen hyväksynnän.

Erilaisia yhteistyöverkostoja voidaan kutsua hyväveli-­verkostoiksi, mutta ne eivät aina ole paha asia, jokaisella poliitikolla on verkostoja. Poliitikolle yhteistyöverkosto muuttuu hyväveliverkostoksi silloin, kun hän ei itse mahdu mukaan. Ikävimpiä ovat tapauk­set, joissa poliitikko syyttää oman puolueen jäseniä hyväveli-­verkostoon kuulumisesta.

Jarno StrengellMikkeli