Mökkeily tuo maaseudulle työtä ja elinvoimaa

Suomalainen mökkikulttuuri puhkeaa täyteen kukoistukseensa kesän kynnyksellä. Lumien sulaessa monen suomalaisen veri alkaa vetää mökille ja viimeistään silloin alkavat vuosittaiset pohdinnat kesämökin kunnostustarpeista.

Alkava mökkikausi näkyykin kysyntäpiikkinä rautakaupoissa, pihamyymälöissä ja rakennus- remonttipalveluita tarjoavissa paikallisissa yrityksissä.

Mökkeilijöiden tuomilla euroilla onkin huomattava vaikutus monen suomalaisen paikkakunnan talouteen ja työllisyyteen.

Merkittävä osa suomalaisten varallisuudesta on sidottu kiinteistöihin, kuten koteihin ja mökkeihin.

Mökkejä on Suomessa arvioiden mukaan jopa 600 000, kun mukaan lasketaan kaikki mummonmökit ja loma-asuntokäytössä olevat maatilat. Harva kuitenkaan tunnistaa vanhaa sukutilaa tai pitkään perheen omistuksessa ollutta mökkiä merkittäväksi varallisuudeksi, jonka rahallisesta arvosta ja kunnosta kannattaisi huolehti kuin omasta kodistaan.

Suomalainen mökkikanta on vanhaa: mökeistä yli puolet on rakennettu 1970-luvulla tai sitä ennen. Onko Suomi siis mökkien luvattu maa, jonka kansallinen omaisuus on vaarassa jopa lahota?

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjamme selvitti suomalaista mökkikulttuuria ja sen muutoksia. Siihen vastanneiden mukaan 85 prosentilla mökeistä löytyi korjaus- tai remonttitarpeita, mutta vain 60 prosenttia vastanneista aikoi tehdä tai teettää korjauksia.

Yleisimpiä korjausta kaipaavia kohteita mökeillä olivat laituri, sauna sekä rakennuksien ulkokatto ja ulkoseinät.

Suuremmat kunnostushankkeet liittyvät erityisesti perusparannuksiin, joissa jo vanhaksi käynyt mökki korjataan vastaamaan nykyasumisen vaatimuksia vapaa-ajan asunnoksi.

Suomalaisen mökkikulttuurin yksi pitkään jatkunut muutos on, että mökki ei ole vain kesänviettopaikka. Yhä useammat haluavat mökistään vapaa-ajan asunnon, jossa vietetään aikaa ympäri vuoden.

Tämä asettaa runsaasti vaatimuksia mökkien varustelutasolle. Selvityksemme mukaan mökeille halutaan erityisesti juokseva vesi, suihku ja sisävessa.

Arvon säilyttäminen ja modernit mukavuudet eivät ole ainoita syitä mökkien kunnostamiseen.

Hyväkuntoiset ja siistit mökit voivat myös tulevaisuudessa olla mahdollisuus ansaita lisätienestejä, sillä suomalaisten mielenkiinto mökkien vuokraamista kohtaan on nousussa, puhumattakaan potentiaalisista ulkomailta tulevista matkailijoista. Vuokramökkien kunnon lisäksi vuokraajat arvioivat myös lähialueen palvelutarjontaa ja aktiviteetteja.

Suomalaisella mökkikulttuurilla on merkittävää taloudellista ja yhteiskunnallista painoarvoa.

Mökkeilijät ovat monien pienten paikkakuntien elävöittäjiä, jotka kulutusvalinnoillaan voivat luoda maaseudun paikallisille tuottajille ja yrittäjille työtä, ja parhaimmillaan uusia työpaikkoja.

Mökkeilyn tuottama arvo onkin huomattava: maa- ja metsätalousministeriön teettämän mökkibarometrin mukaan mökkeilyyn käytettiin vuonna 2014 yhteensä noin 6,2 miljardia euroa ja tämän työllisyysvaikutus oli noin 60 000 työpaikkaa.

Monen kunnan elinvoimaisuutta voi tulevaisuudessa lisätä, että yhä useammat suomalaiset viettävät mökeillä aikaa kesän lisäksi myös muina vuodenaikoina. Kyselyymme vastanneiden mukaan koko vuoden ympäri käytössä olevien mökkien määrä on jopa 30 prosenttia koko mökkikannasta.

Mökkibarometrin mukaan myös etätöiden tekeminen mökeillä lisääntyy. Tämä tarkoittaa, että yhä useampi suomalainen voi viettää mökkipaikkakunnalla ja omalla mökillä arkeaan, ja jopa muuttaa mökille osittain asumaan. Osa harkitsee myös pysyvästi mökkikuntaan muuttamista.

Monille mökkiläisille mökkipaikkakunnan palvelut ovat tärkeitä ja niitä halutaan käyttää, jos vain palveluita on. Lisäksi mökkeilijät haluavat olla osana mökkipaikkakuntien päätöksentekoa ja samalla vaikuttaa heille tarjottaviin palveluihin. Mökkikuntien tulisikin pyrkiä aktiivisesti kehittämään palveluitaan yhdessä mökkiläisten ja paikallisten yrittäjien kanssa.

Mökkeilystä riippuvaisia paikkakuntia löytyy eri puolilta Suomea useita. Yli 60 kunnassa mökkien määrä ylittää vakituisten asuntojen määrän. Joidenkin kuntien kohdalla väkiluku jopa tuplaantuu kesäisin. Näillä paikkakunnilla yrittäjät tekevät vuoden tuloksen kiireisinä kesäkuukausina.

Mökkeily on suomalaisen maaseudun ja pienten kuntien mahdollisuus, josta kannattaa pitää kiinni. Mökkien kunnostuksella ja mökkikunnan palveluita käyttämällä voidaan luoda positiivinen kierre, jossa suomalaisten varallisuus pysyy kunnossa, paikkakunnan palvelut säilyvät ja suomalaisilla on mahdollisuus mökkeillä eläväisessä kunnassa.

Jokaisen mökkeilijän kannattaa mökkikunnassaan valita suomalaisia ja paikallisia palveluita, joilla parhaimmillaan saadaan oma mökkikunta kukoistamaan ja varmistetaan paikallisten toimijoiden työllisyys. Luodaan yhdessä omilla valinnoillamme työtä ja eloa mökki-Suomeen.