Hiilinielukeskustelussa unohtuu, ettei ilmastonmuutos tunne rajoja ‒ metsät, jotka nyt Venäjällä jäävät hakkaamatta ovat myös hiilinieluna

Suomessa on hoitamattomia metsiä, joiden kasvu jää pieneksi sen takia, että liian tiheässä kasvavat puut eivät kasva paksuutta, vaan kilpailevat valosta ja venyvät kilpaa pituutta, kirjoittaa Matti Ahonen. Kuva: Petri Jauhiainen

Suomessa metelöidään metsien hiilinielujen vähenemisestä. Nyt ei oteta huomioon sitä, että ilmasto ei tunne rajoja. Kun Venäjältä loppui puuntuonti Suomeen, loppuivat Venäjällä metsien hakkuut tältä osin.

Venäjältä tuotiin Suomeen 9,6 miljoonaa kuutiometriä puuta vuonna 2020, kasvua edellisvuoteen oli 10 prosenttia.

Nämä metsät, jotka nyt Venäjällä jäävät hakkaamatta ovat myös hiilinieluna. Nämä Laatokan ympärillä olevat metsät sitovat hiilidioksidia koska puusto saa kasvaa.

Suomessa on hoitamattomia metsiä, joiden kasvu jää pieneksi sen takia, että liian tiheässä kasvavat puut eivät kasva paksuutta, vaan kilpailevat valosta ja venyvät kilpaa pituutta.

On otettava myös huomioon liiallinen metsien suojelu. Taas on vallalla innostus metsien suojeluun.

Kyselyn mukaan jopa 80 prosenttia haluaisi, että metsiä suojeltaisiin entistä enemmän. Tässä tulee vastaan kansallinen etu.

Suojellut, hoitamatta jäävät metsät eivät toimi hiilinieluna, koska niiden kasvu lakkaa ja ne alkavat olla päästölähteitä. Kansallinen etu vaatii, että teollisuudelle taataan edellytykset toimia ja saada riittävästi raakapuuta, joten metsiä ei voi suojella määräänsä enempää oli suojelun kannatus mikä hyvänsä.

Ne maat, jotka ovat jo vuosikymmenten aikana hakanneet metsänsä pois, ovat hanakoita vaatimaan Suomelta lisää metsien suojelua ja lisää hiilinieluja sekä ovat valmiita rahastamaan päästöoikeuksista Suomelta miljoonia euroja.

Matti Ahonen

Valkeakoski