Tilintekoa

Vuoden kirjanpidon järjestäminen on menneen vuoden läpikäymistä muussakin kuin taloudellisessa mielessä.

Tilitapahtumat tuovat mielen toisenkinlaisia tapahtumia: työtehtäviä, kohtaamisia ja tilanteita ihmisten kanssa. Joku seikka on jo tyystin unohtunut, vaikka aikaa on kulunut vain vuosi. Pienestä kuitista voi tulla mieleen suuri asia. Kuivan näköisestä paperista saattaa nousta hymy huulille. Laskujen äärellä saattaa mieleen nousta ihmettely, miten kaikesta oikein selvittiin.

Vanha viisaus juohtuu mieleen: minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Jos joku asia on tullut hoidettua huonosti, se teettää enemmän työtä. Kadonnutta paperia pitää jäljittää kissojen ja koirien kanssa, vaikka niitä ei kotitalouteen kuuluisikaan. Sähköpostien liitteitä pitää availla ja tulostaa yhtä ja toista.

Näille toimille löytyy ihan oma raamatunkohtansa Vanhasta testamentista (2.Kun. 20:1): ”järjestä asiasi”. Iäkkäämmät ihmiset muistavat saman kohdan edellisestä käännöksestä: ”toimita talosi”. Tunsin korkeaan ikään ehtineen naisen, joka puhui toistamiseen siitä, että hänen pitäisi toimittaa talonsa. Tällä hän tosin tarkoitti testamentin tekemistä.

Kun on järjestänyt kahdentoista kuukauden paperit, mieleen tulee väistämättä, että siinä on mapillinen elettyä elämää ja monenlaisia tunteita. Mitä mahdan ajatella vuoden kuluttua samankaltaisten tiliotteiden ja tositteiden äärellä? Mitä perheelleni kuuluu, meille, joita nämä paperit koskevat? Kuinkahan monta vuotta saan vielä mapittaa?

Selkämykseen kirjoitettu vuosiluku tekee arkisen näköisestä kansiosta melkein uskonnollisen kokemuksen. Vuosiluvun eteen tekisi mielin kirjoittaa lyhenne AD eli Anno Domini, Herran vuosi. Vuosi sisälsi paljon hyvää ja monenlaisia elämän lahjoja. Ongelmia oli, mutta monet niistä jotenkin selvisivät. Vaikeisiin ja raskaisiin hetkiin tuli jostakin uusia voimia. Kiitollisuus elämän antajalle ja ajan hallitsijalle täyttää mielen.