Epätarkkuuksia ilmastonmuutoskeskustelussa

Olemme huolissamme netissä ja muussakin mediassa esiintyvistä valeuutisista. Miten tavallinen kansalainen erottaa mikä on totta ja mikä ei? Entä poliittisessa kielenkäytössä viljeltävät epätarkkuudet ja -totuudet? Ovatko ne enemmän hyväksyttäviä? Tulisiko niissäkin vaatia rehellisyydessä pitäytymistä?

Maaseudun Tulevaisuuden Vierailija -palstalla ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkonen kirjoittaa Suomen hiilineutraalisuuden tavoitteesta sanatarkasti näin: ”Vuotta 2035 ei temmattu tuulesta, vaan se perustui tutkijoiden muodostaman Ilmastopaneelin suositukseen siitä, millaisilla tavoitteilla Suomi voisi pysäyttää ilmastonmuutoksen 1, 5 asteeseen.”

Ilmaisu on vähintäänkin epätarkka. Eihän Suomi yksinään pysty pysäyttämään ilmaston­muutosta 1,5 asteeseen. Ei millään maan rajojen sisä­puolella toteutettavilla keinoilla. Toteuttaessaan ”yhden maa­ilman kunnianhimoisimmista” tavoitteista Suomi voi vaikuttaa tuohon tavoitteeseen aste­luvulla, jonka osuus maailmanlaajuisesta 1,5 asteen tavoitteesta on häviävän pieni.

Olisi rehellistä avata, mikä tuo osuutemme tarkasti ottaen astelukuna mitattuna on. Viisaat tutkijat siihen varmasti pystyvät. Käsittääkseni se alkaa numeroin 0,0. Luultavimmin senkin jälkeen seuraa vielä nolla ennen kuin sarjaan tulee muita numeroita.

Ymmärrän toki, että luvun avaaminen on poliittisesta näkökulmasta arveluttavaa. Viehän se pohjan pois monista ilmastonmuutoksen ympärillä vellovista poliittisesti tarkoituksenmukaisista väittämistä. Siitä huolimatta tarkoitushakuisten, virheellisten tietojen jakaminen ei ole mielestäni millään muotoa suomalaisten etu.

Karu tosiasia on, että Suomen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on merkittävä vain silloin, jos se pystyy omalla teknologiallaan ja tietämyksellään vaikuttamaan positiivisesti maan rajojen ulkopuolella kohteissa, joissa saastutus on korkeinta tai joissa se koko ajan kasvaa.

Historiassa on paljon esimerkkejä, että asioita tai niiden todellisia taustoja ei ole haluttu kertoa ymmärtämättömälle kansalle. Voisi odottaa, että näin alkeellisesta ajattelusta olisi jo päästy eroon.

Ehkä Maaseudun Tulevaisuus voisi toimia niin, että tuo todellinen osuutemme maailmanlaajuisen ilmastonmuutostavoitteen astelukuun lasketaan ja tuodaan julki. Varmasti se on jo tiedepiireissä laskettukin, mutta on vain jäänyt syystä tai toisesta kertomatta.