Turvallisuus ei ole itsestään selvä asia

Tuoreen Eurobarometrin mukaan suomalaisten luottamus poliisiin ja puolustusvoimiin on EU:n jäsenmaista korkeinta. Kyselyyn vastanneista suomalaisista 94 prosenttia kertoi luottavansa poliisiin ja 91 prosenttia puolustusvoimiin.

Ruotsalaisista poliisiin luottaa 84 prosenttia, mutta maan puolustusvoimiin luottoa löytyi vain 56 prosentilta. Ruotsalaisia vähemmän oman maansa puolustusvoimiin luottivat vain kyproslaiset, unkarilaiset, albanialaiset ja bulgarialaiset.

EU-maiden kansalaisista puolustusvoimiinsa luottaa keskimäärin 73 prosenttia ja poliisiin 71 prosenttia.

Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara pitää tulosta hienona, vaikka se ei yllättänytkään. Karhuvaaran arvion mukaan luottamuksen perusta on suomalainen asevelvollisuus. (IS 2.8.)

Ruotsissa yleisestä asevelvollisuudesta luovuttiin vuonna 2009. Maailmantilanteen nopean muuttumisen jälkeen Ruotsissa pohditaan nyt asevelvollisuuden palauttamista.

Luottamus puolustusvoimiin näkyy myös suomalaisten maanpuolustustahtona. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tammikuussa julkistaman mittauksen mukaan 87 prosenttia vastanneista olisi valmis osallistumaan kykyjensä mukaan maanpuolustuksen eri tehtäviin, jos Suomeen hyökättäisiin.

Helsingin yliopiston Euroopan historian professorin Laura Kolben mukaan sekä puolustusvoimat että poliisi ovat osoittaneet toimivuutensa sekä kriisiaikoina että kriisiaikojen ulkopuolella. Kolbe rinnastaa luottamuksen viranomaisiin siihen, että Suomessa on vähän korruptiota.

Suomalaisten luottamus poliisiin on perusteltua myös kansainvälisen poliisien tutkimuskeskuksen hiljattain julkaiseman, sisäistä turvallisuutta ja poliisien toimintaa koskevan selvityksen tulosten valossa. Selvityksen mukaan Suomi on maailman toiseksi turvallisin maa Singaporen jälkeen. Suomalaisista 81 prosenttia kokee olonsa turvalliseksi, jos he kävelevät kaupungilla keskellä yötä.

Vaikka meilläkin on tapana arvostella poliittisia päättäjiä välillä ankarasti, luottavat suomalaiset muita EU-kansalaisia enemmän myös hallitukseen, eduskuntaan ja EU:hun. Keskimäärin kansallisiin hallituksiin EU-maissa luottaa 27 prosenttia, eduskuntaan 28 prosenttia ja EU:hun 33 prosenttia kansalaisista. Suomessa vastaavat luvut ovat 41, 54 ja 48 prosenttia.

Monet poliitikot ovat olleet sitä mieltä, että nykyisessä taloustilanteessa suomalaisten kriisitietoisuus ei ole riittävällä tasolla. Barometrin mukaan päättäjien viesti taloustilanteesta on mennyt Suomessa paremmin perille kuin EU-maissa keskimäärin.

Valtionvelka huolestuttaa suomalaisia huomattavasti EU-keskiarvoa enemmän, vaikka monella muulla EU-maalla olisi enemmän syytä huoleen. Suomalaisista valtiovelasta huolestuneita on 27 prosenttia, EU:n keskiarvo on kymmenen prosenttia.

Suomalaiset ovat myös keskimääräistä huolestuneempia oman maansa työllisyys- ja taloustilanteesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Viimeaikaiset tapahtumat näkyvät siinä, että suurimat huolenaiheet liittyvät sekä Suomessa että koko EU:n alueella terrorismiin ja maahanmuuttoon.

Maailman muutoksessa sisäinen ja ulkoinen turvallisuus eivät ole itsestään selviä asioita. Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin kirjoittaa uutiskommentissaan, että Suomen turvallisuus on maailman mitassa harvinainen aarre, jota pitäisi osata tulevaisuudessakin vaalia. (IS 18.7.)

Appelsin on oikeassa muistuttaessaan, ettei turvallisuutta tule ajatelleeksi, kun se on kunnossa, mutta kun ei ole, se vaikuttaa elämään dramaattisesti.