OP-ryhmä laittaa konsultteja kuriin

Osuuspankkiryhmän uusi pääjohtaja Timo Ritakallio on aloittanut räväkästi. Jo keväällä hän ilmoitti paimenkirjeessään koko OP-ryhmän hallinnolle finanssikonsernin keskittyvän ydinliiketoiminnoissa menestymiseen uusien avausten sijasta. Tällä viikolla OP-ryhmä ilmoitti isoista yt-neuvotteluista.

Vaikka erityisesti palkansaajapuoli halusi viestiä julkisuuteen, ettei toimilla haeta nyt henkilöstön leikkauksia, niitäkin saattaa olla edessä. Ritakallion käynnistämä yt-menettely koskettaa 6 000:ta henkilöä. Tarkoituksena on muovata OP-ryhmän organisaatiosta ketterämpi.

Ainakin tässä vaiheessa tarkoituksena on varmasti vähentää konsernin pankkipomojen määrää. Omassa johtoryhmässään Ritakallio on tehnyt niin kuin opettaa.

Viestintäjohtaja Carina Gebr-Teir lähti ensimmäisenä, eikä hänen sijalleen valittua Tuuli Kousaa enää otettu johtoryhmään lainkaan. Muitakin muutoksia on tapahtunut. Ritakallion kanssa pääjohtajan paikasta kisannut Jouko Pölönen siirtyi Ilmariseen, ja henkilöstöjohtajakin on vaihtunut.

OP-ryhmän toimihenkilöiden ja myös maakuntien väen parissa Ritakallion ajatukset ovat herättäneet yllättävänkin hyvin vastakaikua kalsean kuuloisesta yt-prosessista huolimatta. Edellisen pääjohtajan Reijo Karhisen aikana käynnistetyt massiiviset investoinnit digitaaliseen maailmaan siirtymiseksi olivat tärkeitä. Monien mielestä niihin liittyi kuitenkin paljon hypeä, joihin tunnolliset ja ryhmälle lojaalit pankkitoimihenkilöt eivät uskoneet.

Ritakallio näyttää nyt huomanneen saman. Monet kehityshankkeet ovat niin laajoja ja monipolvisia, että niitä karsitaan nyt kovalla kädellä. Uuden johdon mukaan asioita on tarkoitus saada myös valmiiksi laajojen ja uuvuttavien seminaariesitysten sijasta. Esitystalouteen erikoistunut pankkiväki joutuukin nyt tarkan luupin alle. Moni pankkilainen tervehtii muutosta ilolla.

Samalla Ritakallio nosti reilusti ja suoraan esiin asian, joka askarruttaa työntekijöitä koko suomalaisessa yrityselämässä. Uudistushankkeiden myötä OP-ryhmään on päässyt pesiytymään melkoinen konsulttien ja muuta ulkopuolista asiantuntijatyötä tarjoavien armeija. Jopa puolet miljardin euron henkilöstökuluista on maksettu muille kuin pankkilaisille! (HS 26.9).

Hinta on hengästyttävä. Se on sitä myös osuuspankkiryhmän hallintoelimillle, jonka suostumuksella tähän on tultu. Tässä on itsetutkiskelun paikka monille. OP-ryhmän hallitus ja hallintoneuvosto pohtivat asiaa varmasti keskuudessaan. Samanlaista pohdintaa OP:n kokemus aiheuttaa varmasti monissa muissakin yrityksissä. Konsulttien panttivangiksi ajautuminen on todellinen uhka.

Kunnon konsultti on varmasti ison palkkansa ansainnut, mutta OP-ryhmän aloittama toimintojen perkaaminen osoittaa myös, ettei ulkopuoliseen apuun uskominen ratkaise asioita. Kalliiksi se tulee aivan varmasti. Usein myös konsulttityö mutkistaa asioita ja tuo yritykseen monikerroksista ja erittäin vaikeasti ymmärrettävää toimintakulttuuria.

Konsulttien työn luonteeseen kuuluu myös se, että he myyvät osaamistaan jatkuvasti. Ongelmat eivät maailmasta lopu ja isäntä joutuu tässä asetelmassa helposti rengin vietäväksi.

Olennaista on, että yrityksen johdolla on vahva tahto ja harkinta siitä, mitä yrityksen on oikeasti tarkoitus tehdä ja saada nämä asiat myös tehdyksi.

Ihan loppuun asti.

Kiintoisaa oli Ritakallion havainto, jonka mukaan pankkeihin tarvitaan myös lisää pankkitoimihenkilöitä. Saattaa olla niin, että OP-ryhmä joutuu etsimään nyt sellaista osaamista takaisin, jota aiemmin on saneerattu pankista pois.