Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Vapautta ja vastuuta metsiin

    ”Metsälain tuntee hyvin vain joka viides metsänomistaja.”

    Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä jätti runsas viikko sitten esityksensä metsälain uudistamisesta maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle (kok.).

    Metsää koskeva lainsäädäntö on muuttumassa enemmän kuin kymmeniin vuosiin. Metsänomistajien vapaudet lisääntyvät, mutta samalla myös vastuu oman metsän hoidosta kasvaa.

    Työryhmä esitti muun muassa, että avohakkuiden rajoitukset poistetaan ja metsän kasvattaminen eri-ikäisenä sallitaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että avohakkuiden järeys- ja ikävaatimuksista luovutaan ja sallitaan myös niin sanottu jatkuva kasvatus.

    Maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikön Juha Ojalan mukaan metsälain ei enää kuulu ohjata metsien käsittelyä, vaan sen tehtävänä on antaa rajat metsätalouden harjoittamisen kestävyyden varmistamiseksi.

    Rajoina säilyvät muun muassa metsän uudistamisvelvollisuus sekä kasvatushakkuiden jälkeiselle puustolle asetettavat vaatimukset.

    MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola on tyytyväinen metsänomistajien päätösvallan lisääntymiseen. Hän uskoo uudistuksen lisäävän metsänomistajien kiinnostusta metsien hoitoon.

    Lisääntyvä vastuu oman metsän hoidosta edellyttää, että metsänomistajalla on tietoa siitä, kuinka metsää hoidetaan. Huolimatta siitä, että valmisteilla olevassa metsänhoitoyhdistyslaissa suunnitellaan yhdistysten jäsenyyden muuttuvan vapaaehtoiseksi, neuvonnan tarve ei häviä mihinkään.

    Metsien omistuksessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä suuri muutos. Metsänomistajien määrää on kasvanut ja yhä useampi metsänomistaja asuu kaupungeissa. Noin 735 000 suomalaista omistaa metsää. Kymmenen vuoden aikana kaupunkilaismetsänomistajien osuus on kasvanut 19 prosentista 25 prosenttiin. Eläkeläismetsänomistajien määrä on kasvanut 37 prosentista 45 prosenttiin.

    Metsänomistajarakenteen muutokselle on helppo ennakoida jatkoa, koska metsätiloilla on kova kysyntä. Metsä koetaan taloudellisesti epävarmoina aikoina turvalliseksi sijoituskohteeksi.

    Omistajarakenteen muutoksen myötä myös metsän omistamisen merkitys on muuttunut. MT:n viime keväänä tekemän Metsätutka-kyselyn mukaan metsistä saatavia hakkuutuloja piti tärkeinä vain joka kolmas metsänomistaja.

    Huolimatta siitä, että metsiin liittyy paljon muitakin kuin taloudellisia arvoja, pitäisi metsää myös hoitaa. Metsäntutkimuslaitoksen viime maaliskuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan neljäsosa Suomen talousmetsistä on ollut koskemattomana vähintään 30 vuotta.

    Metsälain uudistamisen merkitys käytännön metsien hoitoon voi jäädä pieneksi. Pellervon taloustutkimus PTT selvitti vuonna 2010 yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa yksityismetsänomistajien suhtautumisesta metsälakiin. Tutkimuksen mukaan noin joka kuudes metsänomistaja aikoo aikaistaa uudishakkuuta järeys- ja ikävaatimuksen poistuessa.

    Metsänomistajien neuvonnan tarvetta korostaa se, että tutkimuksen mukaan metsälain tuntee hyvin vain joka viides metsänomistaja. Suurinta lain tuntemattomuus oli naisten, palkansaajien ja kaupunkilaisten keskuudessa.

    Metsänomistajien valinnanmahdollisuuksien lisääntyminen asettaa omat vaatimukset puuta ostavalle teollisuudelle. Myös teollisuudella pitää olla valmiudet muuttaa toimintatapojaan. Esimerkiksi jatkuvaan kasvatukseen ei sovi samat korjuumenetelmät kuin perinteiseen avohakkuuseen.