Traktorimarssin kumu vaimentunut

Vuosi sitten Helsingin kaduilla jyrisivät sadat traktorit viljelijöiden tuodessa päättäjille viestiä maatalouden syvästä ahdingosta. Marssiin osallistui ja Senaatintorille kokoontui noin 700 traktoria ja yli 5 000 viljelijää.

Vaikka satojen traktoreiden marssi eri puolilta Suomea aiheutti jonkin verran ongelmia muulle liikenteelle, oli viljelijöiden saama palaute erittäin myönteistä. Viljelijöiden vakava viesti vietiin tyylikkäästi perille.

Traktoreiden marssi läpi Helsingin oli näyttävä. Gallup Elintarviketiedon tekemän kyselyn mukaan suomalaisista 95 prosenttia kertoi huomanneensa marssin paikan päällä tai tiedotusvälineistä.

Onnistuneesta mielenosoituksesta kertoo myös se, että lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista piti traktorimarssia hyvänä keinona kertoa maatalouden kannattavuuskriisistä. Sympatiaa ja ymmärrystä viljelijät saivat myös poliitikoilta yli puoluerajojen.

Sympatiaa viljelijät saivat myös viime viikolla eduskunnassa käydyn ruokapoliittisen selonteon yhteydessä. Kansanedustajat olivat yhtä mieltä maatalouden huonosta kannattavuudesta ja viljelijöiden heikosta neuvotteluasemasta kaupan ja teollisuuden kanssa.

Traktorimarssi oli osallistujien kannalta sykähdyttävä kokemus. Marssilla mukana olleen joutsenolaisen maanviljelijän Pasi Parviaisen mielestä marssin parasta antia olivat kuluttajien antama positiivien palaute ja tuottajien yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistuminen yli tukirajojen (Mainio 1/2017).

Viljelijöiden osakseen saama myötätunto ja ymmärrys kuluttajien taholta ovat erittäin arvokkaita ja tärkeitä, mutta toiko marssi helpotusta viljelijöiden talousahdinkoon? Mitä jäi näyttävästä marssista käteen?

Traktorimarssin yhteydessä MTK ja ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC esittivät vetoomuksen valtioneuvostolle ja eduskuntaryhmille. Etujärjestöt muistuttivat, että viljelijät ovat joutuneet Venäjän ja EU:n välisen kauppasodan, vaikean markkinatilanteen ja halpuuttamisen maksumiehiksi. Maataloustuotteiden markkinahintojen romahduksen seurauksen maatilojen taloustilanne on heikoin vuosikymmeniin.

Viljelijöiden ahdinkoa pahensivat myös Maaseutuviraston ongelmat viljelijätukien maksamisessa ja massiivinen byrokratia. Viivästyneet maksatukset ajoivat monen tilan kuilun partaalle.

Tilanne Maaseutuviraston osalta on normalisoitunut, mutta tulojen lasku jatkuu edelleen eikä byrokratiakaan ole merkittävässä määrin vähentynyt. Ruuan hinnan alennus kampanja kaupassa jatkuu entistäkin laajemmalla tuotevalikoimalla. Venäjän ja EU:n välistä kauppasotaa käydään edelleen tuottajien kustannuksella.

Suomalaisten viljelijöiden tulot laskivat Eurostatin tilastojen mukaan vuosin 2010–2015 yli 40 prosenttia. Pudotus oli suurin koko EU:n alueella. Parannusta tuottajahintoihin ei ole tullut. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan tuottajahintojen lasku jatkui myös viime vuonna.

Turha ei traktorimarssi kuitenkaan ollut taloudellisestikaan, vaikka kaikkiin ongelmiin ei ole löytynyt ratkaisua.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvioi viime syksynä MTK:n valtuuskunnassa traktorimarssin tuoneen viljelijöille 100 miljoonaa euroa, eli noin 150 000 euroa jokaista mukana ollutta traktoria kohden. Summa koostuu muun muassa hallitusohjelmassa olleiden tukileikkausten lykkäämisestä ja kansallisen tuen lisärahoituksesta.

Vaikka valtiovallan vastaantulo on tärkeää, ei maatalouden kannattavuusongelmaa pystytä yksin tukipolitiikalla ratkaisemaan. Ratkaisevassa asemassa on, että ruokamarkkinat saadaan toimimaan terveellä ja oikeudenmukaisella tavalla. Siihen saatetaan tarvita uusi traktorimarssi, jonka kumu kuuluu kauppaan asti.

Traktorimarssin vuosipäivästä juttu sivulla 6.