Hiilineutraaliustavoite voi olla liian kunnianhimoinen ‒ ainakin yksi hallitusohjelman tavoite toteutui etuajassa

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelman tavoitetta pidettiin erittäin kunnianhimoisena. Kuva: Carolina Husu

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelman mukaan Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen hiilinegatiivinen. Tavoitetta pidettiin erittäin kunnianhimoisena, koska EU tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä.

Tavoitteena on myös, että Suomi olisi ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tavoite edellyttää hallitusohjelman mukaan sekä päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla että hiilinielujen vahvistamista.

Ilmastopolitiikan mukaiset päästövähennykset on tarkoitus toteuttaa sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti. Vaikka tekoja edellytetään kaikilta yhteiskunnan sektoreilta, ovat julkisuudessa kovimmat paineet kohdistuneet maa- ja metsätalouteen sekä turvetuotantoon.

Metsien hiilinieluja pitäisi kasvattaa ja ruuantuotannon päästöjä vähentää.

Ainakin yksi hallitusohjelman tavoite toteutui etuajassa.

Ohjelman mukaan turpeen käyttö pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on turpeen osalta toteutunut niin hyvin, että turvetuotantoa yritetään nyt huoltovarmuuden nimissä saada käyntiin.

Hallitus on ajanut tavoitettaan määrätietoisesti, vaikka maailma on ympärillä muuttunut. Viimeistään Venäjän hyökkäys Ukrainaan mullisti koko toimintaympäristön. Nyt päällimmäisenä murheena on globaalin ruokakriisin uhka. Sota antaa toisaalta myös vauhtia fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Suomessa se on helpompaa kuin monissa muussa EU-maassa, koska riippuvuus Venäjän kaasusta ja öljystä on meillä muita pienempi. Ongelmatonta se ei meilläkään ole.

Jo ennen Venäjän hyökkäystä energian hinta lähti EU:ssa nousuun. Hyökkäyksen jälkeen nousu on kiihtynyt, ja Venäjältä tuotavan sähkön ja puun tuonnin loppuminen pitää pystyä korvaamaan pääosin kotimaisista lähteistä. Se edellyttää metsien hakkuiden lisäämistä.

Tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan metsien hiilinielu on pienentynyt kasvun hidastumisen ja lisääntyneiden hakkuiden takia. Metsät ovat edelleen mittava hiilinielu, mutta nielun aleneminen on erittäin huono uutinen vahvasti metsien hiilinielun ja uusiutuvan energian varaan nojaavalle hallituksen hiilineutraalisuustavoitteelle. Lisää ongelmia on tulossa, jos EU:n kaavailema metsien lisäsuojelu toteutuu.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusjohtajan Antti Asikaisen mielestä puuston heikentyneeseen kasvuun yhtenä syynä on, että nuoremmasta nopeakasvuisista ikäluokista on siirrytty hitaampikasvuisiin luokkiin. Asikainen muistuttaa, että hiilinielun nopea kasvattaminen on vaikeaa, etenkin jos samalla lisätään metsien suojelua. Hänen mielestään eri tavoitteita on lähes mahdotonta saavuttaa samaan aikaan, varsinkaan jos suojelu kohdistuisi Etelä-Suomen hakkuukypsiin metsiin. (MT 3.6.)

Päästöjen ja nielujen laskeminen perustuu EU:ssa päätettyihin kaavoihin. Esimerkiksi peltojen laskennalliset päästöt huomioidaan, mutta sadon sitomaa hiiltä ei. Paljonko turvepeltoja on? Mikä on puusta valmistettujen fossiilisia raaka-aineita korvaavien tuotteiden hiilitase?

Yksi olennainen kysymys on, miten lasketaan luonnonvaraisten soiden hiilinielu. Jos polttopuuta ei jatkossa laskettaisi uusiutuvaksi energiaksi, se lisäisi reippaasti päästövähennystarvetta muualla.

Jos hakkuita Suomessa vähennetään, ne ulkoistetaan sellaisiin maihin, joissa metsien hoito on huonommalla tolalla. Globaalit hakkuut eivät vähene, jos ne siirretään meiltä muualle.

Nykytilanteessa saattaa olla, että Suomen hiilineutraalisuustavoite on nykyisillä laskukaavoilla liian kunnianhimoinen. Seuraava hallitus joutuu pohtimaan asiaa vakavasti.

Lue lisää:

Metsien hiipunut hiilinielu uhkaa Suomen ilmastotavoitteita ‒ samanaikainen suojelun lisääminen hakkuita karsimatta voi olla mahdotonta: ”Jostain joutuu tinkimään”

Hiilinielu hupenee Saksan metsissä – pystypuustosta tuli jo päästölähde

Ilmastolaskun maksaa joko metsäteollisuus, kuluttajat tai veronmaksajat, sanoo Markku Ollikainen – hallituksen pitäisi saada uusia päätöksiä aikaan jo syksyllä