Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Myös ulkoistetut päästöt laskettava

    Isojen kansainvälisten ympäristökokouksien alla niihin kohdistuu suuria odotuksia. Osin nämä odotukset ovat myös toteutuneet, koska kokouksen osallistujamaat ovat tehneet merkittäviä lupauksia. Näin on tehty myös meneillään olevassa Skotlannin Glasgow`n ilmastohuippukokouksessa, jossa yli sata maata sitoutui lopettamaan metsien hävittämisen vuoteen 2030 mennessä.

    Koska ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen uhka eivätkä päästöt tunne rajoja, on hyvä, että ratkaisuja ongelmaan etsitään yhdessä. Lupausten lunastaminen ei ole kaikkien osalta toteutunut eivätkä hiilidioksidipäästöt ole vähentyneet luvatulla tavalla.

    Global Carbon Project -järjestön raportin mukaan lähinnä kaasun ja kivihiilen polttamisesta aiheutuvat päästöt kasvavat tänä vuonna koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Kiinan osuus päästöistä on lähes kolmasosa. (Yle 4.11.)

    Päästötavoite on karkaamassa käsistä, koska hiilipäästöt pitäisi leikata puoleen vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalius pitäisi saavuttaa vuoteen 2050 mennessä.

    Suomessa ja EU:ssa päästöjä on onnistuttu vähentämään, mutta se on kuitenkin vain osa totuutta. Merkittävä osa päästöistä on ulkoistettu muihin maihin. Jos rajojen ulkopuolella syntyvät päästöt huomioidaan, Suomen ja EU:n päästöt ovat vähentyneet paljon kerrottua vähemmän. (Yle 3.11.)

    Suomen päästöt ovat laskeneet jopa kolmanneksen vertailuvuodesta 1990. Suurimmat vähennykset ovat tulleet sähkön ja lämmön tuotannossa, mutta ulkomailta on ostettujen tuotteiden valmistuksesta aiheutuneet päästöt ovat saattaneet jopa lisätä suomalaisten hiilikuormaa.

    Talousjärjestö OECD:n mukaan ulkoistettujen päästöjen määrä on Suomessa yksi maailman suurimmista henkeä kohden laskettuna. Suomi on yksi harvoista maista, jossa noin puolet hiilidioksidipäästöistä syntyy maan rajojen ulkopuolella. Muillakaan Pohjoismailla ei ole syytä ylpeillä päästövähennyksillään, koska OECD:n tietojen mukaan Ruotsissa ja Tanskassa oman maan rajojen ulkopuolelta tulevien päästöjen osuus on Suomeakin suurempi.

    Kiinaa syyllistetään suurista päästöistä, mutta osa päästöistä on myös suomalaisten kuluttajien aiheuttamia. Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Hannu Savolaisen mielestä huijaamme itseämme, jos jätämme kansainvälisen kaupan huomiotta. Hänen mielestään pitää muistaa, miksi Kiinassa tuotetaan ja viedään niin paljon eri maihin.

    Haittojen siirtämistä ulkomaille tapahtuu myös yhteiskunnan sähköistämisessä.

    Sähköautojen, tuuli- ja aurinkovoimaloiden tarvitsemat mineraalit tulevat valtaosin Kiinasta ja Afrikasta. Mineraalien kaivaminen aiheuttaa päästöjen lisäksi myös muita ympäristö- ja sosiaalisia ongelmia. Ulkoistetut haitat halutaan pitääkin sellaisina, koska kaivoksia ei saisi avata Suomeen.

    Päästöjen määrä riippuu myös siitä, mitä laskukaavaa käytetään.

    Esimerkiksi ruuan tuotannosta syntyvät päästöt lasketaan, mutta sadon sitomaa hiiltä ei. Suomen laskennalliset päästöt vähenisivät reippaasti, jos kaikki ruoka tuotaisiin ulkomailta. Ilmastonmuutoksen torjumisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, koska päästöt eivät maailmanlaajuisesti ainakaan vähenisi. Sama ristiriitaisuus pätee moneen muuhunkin ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä tehtyyn päätökseen.

    Suomessa ja EU:ssa on keskitytty pääasiassa tuotannon ja teollisuuden päästöjen vähentämiseen ja kuluttajien rooli on jäänyt vähemmälle, vaikka kuluttajien ostoskäyttäytymisellä on erittäin merkittävä vaikutus.

    Ilmastonmuutoksen torjuminen ei onnistu, jos kokonaisuutta ei oteta huomioon. Kotimainen vaihtoehto on myös ilmaston ja ympäristön kannalta paras. Hyvä lähtökohta on, että ajattelee maailmanlaajuisesti, mutta toimii paikallisesti.

    Kotimainen vaihtoehto on myös ilmaston ja ympäristön kannalta paras.