Putin panostaa viivytyssotaan, jolla hän yrittää näännyttää ukrainalaiset ja heidän tukijansa − perustelu on pysäyttävä

Kuva: Timo Filpus

Venäjä on viime aikoina moukaroinut Kiovan siviilikohteita ankarammin kuin ehkä koskaan yli 15 kuukautta kestäneen hyökkäyksensä aikana. Kansainvälisiksi uutisiksi ovat kuitenkin nousseet mittakaavaltaan vaatimattomat, mutta psykologisesti merkittävät vastaiskut, joita Ukraina tai sitä lähellä olevat toimijat ovat tehneet.

Vajaat kaksi viikkoa sitten joukko Ukrainan puolella taistelevia venäläisiä tunkeutui Venäjän puolelle Belgorodiin. Sen lisäksi aina Kremliin asti on onnistuttu tekemään Venäjää nöyryyttäneitä lennokki-iskuja.

Kuluneella viikolla Moskovaan iskettiin vahvistamattomien tietojen mukaan yli 30 lennokilla. Tuhot jäivät vähäisiksi ja edelleen on epäselvää, mikä oli iskun lopullinen kohde ja kuka tekijä. Oleellista on se, että yksi lennokeista osui asuinkerrostaloon.

Presidentti Vladimir Putinin propagandakoneisto otti välikohtauksesta kaiken irti ja syytti Ukrainaa siviileihin kohdistuvasta terrorista. Putin itse sanoi, että kyse oli Ukrainan provokaatiosta ja tavallisten venäläisten pelottelusta.

Kremlin isäntä on viime kuukausina ottanut säästeliäästi kantaa sotatapahtumiin. Ikään kuin hän johtaisi mittavaksi paisunutta hyökkäystä poissaolevana.

Asiantuntijoiden mukaan teatterin taustalla on Putinin strategia. Hän vähättelee omilleen ”erikoisoperaatiota” ja sen kielteisiä seurauksia. Samaan aikaan hän yrittää näännyttää Ukrainan ja sen läntiset tukijat pitkällä viivytyssodalla. Venäjän johtaja demonstroi kansalaisilleen, että hän luottaa heidän sietokykyynsä ja uskoo voittoon.

Tämä ei välttämättä kerro Venäjän vahvuudesta tai Putinin ylivertaisesta asemasta. Moni asia viittaa pikemmin siihen, ettei Moskovan autokraatilla ole yksinkertaisesti muuta vaihtoehtoa kuin luottaa siihen, että venäläiset kestävät pitkäksi venyvää sotaa pidempään kuin vastapuoli.

Venäjän johtajan sotilaallinen, taloudellinen ja poliittinen liikkumavara kapenee koko ajan.

Ylivertaiseksi kuviteltu hyökkääjä ei ammuspulan, sotilasjohdon riitelyn ja sotilaiden heikon taistelumoraalin vuoksi pysty käynnistämään uutta käänteentekevää hyökkäystä. Jos öljytulot putoavat Putin joutuu tekemään kipeitä kannatusta murentavia leikkauksia.

Pinnan alla kuplivan Venäjän sisäisen kaaoksen symboliksi on noussut palkka-armeija Wagnerin johtaja Jevgeni Prigožin. Hän on syyttänyt Venäjän sotilasjohtoa roisein sanakääntein Moskovaan kohdistuneista lennokki-iskuista ja moittinut epäsuorasti myös Putinin näännytysstrategiaa.

Vaikka Putin näyttää yhä enemmän istuvan erilaisten ”petokalojen” ympäröimällä jäävuorella, jota pitkittyvä sota ja lännen pakotteet sulattavat, se ei vielä tarkoita, että Ukraina olisi pääsemässä niskan päälle.

Joidenkin sotilasasiantuntijoiden mielestä lennokki-iskut Moskovaan olivat alkua Ukrainan vastahyökkäykselle. Se, ettei ilmapuolustus toiminut, osoitti Venäjän haavoittuvuuden.

Samaan aikaan USA:n tiedustelutiedot kuitenkin varoittavat, että Ukrainan oma ilmapuolustus kärsii kroonisesta ammuspulasta. Se on odotetussa vastahyökkäyksessä ratkaiseva heikkous.

Korkeintaan välttävästi sujuneet lennokki-iskut Moskovaan voivat olla myös oire siitä, ettei Ukraina edelleenkään ole valmis valloittamaan takaisin menettämiään alueita ja varmistamaan itselleen hyviä lähtöasemia tuleviin rauhanneuvotteluihin.

Yhdysvaltain ja sen Nato-liittolaisten rooli on nyt ratkaiseva. Ukrainan sotilaallista tukemista pitäisi lisätä tuntuvasti ja nopeasti.

Jos pitkään valmisteltu vastahyökkäys kilpistyy ja sota luisuu Putinin toivomaksi viivytystaisteluksi, haaveet siedettävästä rauhansopimuksesta voidaan unohtaa.