Pankkien pitää olla kärsivällisiä

Finanssivalvonnan mukaan viime ja tänä vuonna noin tuhat pankkiasiakasta on valittanut yksityislainojen ehtojen muuttamisesta. Pankit ovat asettaneet lainanlyhennyksen lykkäyksen ehdoksi marginaalin korottamisen.

Viime aikoina myös viljelijät ovat kyselleet pankeista lyhennysvapaata maatilojen lainoille. Vaikka pankit suhtautuvat periaatteessa lykkäyksiin myönteisesti, saattaa lykkäys johtaa korkomarginaalin nostoon. (MT 3.11.)

Someron Säästöpankin varatoimitusjohtajan Aulis Kankareen mukaan marginaalin korotusta luultavasti esitetään, jos maatilan laina on myönnetty alle kahden prosentin marginaalilla. Uusien lainojen marginaalit ovat nyt kahden ja kolmen prosentin välillä.

Asiantuntijajohtaja Timo Jaakkola Nordeasta on sitä mieltä, että lainaehtojen mukaan pankilla on oikeus muuttaa marginaalia, jos asiakas pyytää muutosta lainasopimukseen. Automaatio marginaalin nosto ei Jaakkolan mukaan kuitenkaan ole.

POP pankkiliiton johtaja Timo Hulkko muistuttaa, että pankit muuttavat lainaehtoja yksipuolisesti hyvin harvoin. Näin siitä huolimatta, etteivät laki ja säädökset Hulkon mielestä rajoita lainaehtojen muuttamista.

Asia ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Finanssivalvonnan mielestä korkomarginaalien ja lainojen ehtojen muutos voi olla velallisen kannalta kohtuuton, jos hänelle on luottoneuvotteluissa, luoton markkinoinnissa tai muuten voinut syntyä käsitys, että luottolaitos suostuu muutoksiin ilman koron tai muiden ehtojen muutosta.

Finanssivalvonnan ohjeiden mukaan hyvä luotonantotapa edellyttää, että luotonantaja antaa kuluttajalle maksuviivästystilanteessa tietoa ja neuvoja maksuvaikeuksien syntymisen ja syvenemisen estämiseksi.

Edellä mainittua ohjetta on hyvä soveltaa myös maatilojen lainoihin.

Nordean Jaakkola ennakoi, että viljelijöiden kyselyt lainojen lyhennysvapaista tulevat lisääntymään vuodenvaihteen jälkeen. Taustalla on muun muassa Maaseutuviraston ilmoitus tukien maksatuksen myöhentämisestä. Jaakkolan mielestä ministeriö ja MTK ulkoistavat ongelmien hoitoa pankeille.

Jos pankit korottavat marginaalejaan, ulkoistavat ne puolestaan ongelmien hoidon valmiiksi ongelmissa oleville viljelijöille.

Jaakkola on siinä oikeassa, että muualta tulevat paineet kohdistuvat pankkeihin ja viljelijöihin. Suunnitelmat tukimaksujen lykkäämiseksi ovat osa kehitystä, johon viljelijät ovat syyttömiä.

EU:n asettamat talouspakotteet ja Venäjän vastapakotteena asettama elintarvikkeiden tuontikielto näkyy viljelijöiden tuloissa sekä suoraan että välillisesti. Vienti Suomesta Venäjälle on pysähtynyt ja samalla tuontipaineet muualta Euroopasta ovat lisääntyneet. Paineet tuottajahintoja kohtaan ovat edelleen kasvussa.

Pankkien halu huolehtia saatavistaan on ymmärrettävä, mutta lainmarginaalien nostaminen vaikeuttavaa entisestään velallisen mahdollisuuksia hoitaa lainaansa. Se ei ole pitkän päälle pankinkaan edun mukaista. Kohtuuttomuus vain korostuu, jos lainan vakuudet tilapäisistä ongelmista huolimatta ovat riittävät.

Pankkien pitäisikin olla nyt kärsivällisiä ja joustavia sekä pyrkiä omalta osaltaan huolehtimaan siitä, että maatilat pystyvät hoitamaan velvoitteensa myös tulevaisuudessa. Pankeilla on halutessaan siihen varaa, koska suomalaiset pankit ovat selvitysten mukaan erittäin vakavaraisia.