EU:kin alueellistanut omat isot virastonsa

Lääke- ja turvallisuusalan kehittämiskeskus Fimea jää hallituksen viime viikolla tekemän päätöksen mukaan Kuopioon. Asiaa on vatvottu jo kymmenen vuotta monen selvityksen, hallituksen ja ministerin voimin. Nyt olisi suotavaa, että päätös myös pitäisi. Varmaa se ei ole.

Vuonna 2009 ministeri Liisa Hyssälä (kesk.) päätti perustaa Fimean Kuopioon. Viraston siirtymisen piti toteutua vuoteen 2015 mennessä. Tämä ei ole toteutunut.

Ministeri Paula Risikko (kok.) päätti vuonna 2012, että Kuopiosta pitää tulla Fimean suurin yksikkö vuoteen 2018 mennessä. Tämäkään päätös ei toteudu.

Ministeri Hanna Mäntylä (ps.) päätti runsas vuosi sitten, että Fimean päätoimipaikka on Helsinki. Ei toteutunut sekään päätös.

Hallituksen nyt tekemä päätös on tulkinnanvarainen. Fimean johdolle annetaan mahdollisuus sijoittaa henkilöitä viraston toiminnan kannalta olennaisiin paikkoihin. Kuopion sijasta lääke- ja turvallisuusalan kehittämistä voi siis tehdä Turussa tai vaikkapa Helsingissä.

Jouston suominen viraston johdolle on järkevää. Sen pitäisi tietysti olla sopivissa rajoissa itsestään selvää. Silti Fimean sijoittamispäätöksestä on vuosien varrella tullut symboli koko valtionhallinnon organisoinnin omituisuudelle.

Alueellistamista on pidetty myös paikallispolitikointina ja maakuntien edun ajamisena. Sitä se on toki ollutkin, mutta yhtä lailla asia on nähtävissä myös pääkaupunkiseudun näkökulmasta. Pääkaupunkiseudun etujen ajaminen ei kuitenkaan ole kaikkien mielestä paikallispolitikointia, vaan itsestään selvä asia. Valtion panostukset pääkaupunkiseudulle nähdään koko maan kehittämisenä, mutta maakuntiin tehtävät investoinnit ovat vanhanaikaista aluepolitiikkaa.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kritisoi voimakkaasti hallituksen päätöstä. Vapaavuori tekee Fimean jäämisestä Kuopioon myös varmuuden vuoksi syntipukin sille, jos Helsinki ei saakaan Euroopan lääkevirastoa (EMA).

Vapaavuoren mukaan hallituksen päätös ei ainakaan lisää Helsingin uskottavuutta hakea Euroopan lääkevirastoa. Kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon mielestä Fimean sijoituspäätös ei haittaa Helsingin mahdollisuuksia saada Euroopan lääkevirastoa.

Fimea siirtämistä Kuopioon on arvosteltu muun muassa siitä, ettei henkilökunta halua muuttaa viraston perässä. Samanlaista laajaa huolta ei ole ilmennyt silloin, kun valtion toimintoja on maakunnissa lopetettu tai siirretty muualle. Ihmisten on ollut pakko etsiä uusi työpaikka tai muuttaa työn perässä.

Suomessa käytävän keskustelun perusteella voisi päätellä, että valtion toimintojen alueellistaminen on ainutlaatuista. Näin ei ole. Esimerkiksi Ruotsissa kaavaillaan jopa 10 000 valtiollisen työpaikan alueellistamista pääkaupunkiseudulta muualle maahan (MT 30.6.).

Ruotsin maaseutuverkoston johtajan Maria Gustafssonin mielestä alueellistamisen suosio on Ruotsissa nousussa yli puoluerajojen, ja parlamentaarinen komitea on esittänyt mittavaa alueellistamisprojektia.

Ruotsissa työpaikkoja halutaan siirtää myös pienemmille maaseutupaikkakunnille. Alueellistamisen taustalla on Gustafssonin mukaan pyrkimys nykyistä tasapuolisempaan aluekehitykseen. Maan eri osien vahvuudet halutaan ottaa entistä paremmin käyttöön.

Lähes kymmenen vuotta kestänyt prosessi yhden valtion viraston sijaintipaikasta ei anna hyvää kuvaa poliittisen järjestelmän kyvystä viedä tehtyjä päätöksiä eteenpäin. Siitä huolimatta valtion toimintojen alueellistamista pitää jatkaa.

Näin toimintaan myös EU:ssa. EU:n isoja virastoja on alueellistettu 28 maahan. EU:n kemikaalivirasto on Helsingissä.

Virastojen sijaintipäätökset ovat poliittisia. Toivottavasti Suomi onnistuu kuitenkin saamaan Euroopan lääkeviraston, vaikka 22 maata on jo nyt ilmoittautunut kisaan mukaan.