Osuustoiminta vahvassa vedossa

Suomessa osuustoimintapohjaisten yritysten rooli on taloudessa poikkeuksellisen vahva. Jäsentensä omistamat osuuskunnat kuuluvat alansa suurimpiin muun muassa kaupassa, vakuutus- ja rahoitusalalla sekä puun- ja ruuanjalostuksessa.

Lähes jokainen suomalainen on yhden tai useamman osuuskunnan jäsen. Vaikka suurten osuustoimintayritysten päätökset heijastuvat Suomen koko talouteen, merkitystä on myös pien- ja uusosuuskunnilla. Ne usein tuottavat jäsenilleen palveluita, joita muutoin ei olisi tarjolla.

Suomalaisen osuustoiminnan isähahmon Hannes Gebhardin yli satavuotias perintö elää vahvana. Osuuskunnat ovat alkaneet jälleen muistuttaa olevansa jäsentensä omistamia. Tämä viesti myös näyttää uppoavan hyvin aikana, jolloin yritysten omistajuuteen ja toiminnan vastuullisuuteen kohdistuu erityistä huomiota.

Osuuskunnille ominaista on sitoutuminen kotimaahan ja jäsentensä yhteisöihin. Ne eivät uhittele pääkonttoreittensa siirrolla ulkomaille, vaan esiintyvät mieluiten yhteiskuntavastuun kantajina.

Keskiviikkona julkaistun Osuustoiminnan vuosikirjan (OT-lehti 6.9.) mukaan kymmenen suurimman osuuskunnan investoinnit Suomeen olivat viime vuonna yli kaksi miljardia euroa. Suurimpia olivat Metsä Groupin uusi biotuotetehdas Äänekoskella ja S-ryhmän logistiikkakeskus Sipoossa.

OP:n investoinnit muun muassa uusiin sairaaloihin nousivat 300 miljoonaan euroon. Lähi-Tapiola laittoi liki puoli miljardia ostoskeskukseen ja asuntoihin Espoossa.

Myös Valion välipalatehdas Riihimäellä oli suurinvestointi ja samalla laajennus uuteen tuoteryhmään. Ennakkoluulottomasti uusille toimialoille ovat kasvaneet myös OP- ja S-ryhmät.

Investoinnit tietävät tuotantoa, vientituloja ja työpaikkoja. Talouden käänne sekä elinkeinojen ja työn tuottavuuden kehitys ovat investointien ansiota. Hyvinvoinnin kannalta on erinomaista, että Suomeen uskalletaan taas investoida.

Alansa suurimpiin kuuluvina muutamat osuuskunnat ovat erityisen huomion kohteina. On kysytty, ovatko ne liiankin vahvoja.

Näkyvin esimerkki on ollut maidontuottajien Valion saama tuomio määräävän asemansa väärinkäytöstä. Valio joutuu myös myymään maitoa kilpaileville meijereille viranomaispäätöksellä.

S-ryhmä on määräävän markkina-asemansa vuoksi kilpailuviranomaisten erityistarkkailussa. OP-ryhmän jäsenilleen tarjoamat edut taas ovat kilpailijoiden valituksen vuoksi tutkittavina. Kiistan seurauksena OP erosi edunvalvojastaan Finanssialan keskusliitosta.

Tehokkaat osuuskunnat tuntuvat menestyvän kilpailijoitaan paremmin. Kilpailuetu lähtee pohjimmiltaan siitä, että osuuskunnat tuottavat palveluja jäsenilleen ilman velvoitetta voittoon. Kun ylijäämää syntyy, osuuskunta palauttaa sen jäsenilleen.

Osuuskuntien kasvaessa ja laajetessa uusille toimialoille on selvää, että myös kilpailijat ja viranomaiset seuraavat niiden kehitystä tiiviisti.

Osuuskunnat ovat kovia kilpailijoita myös toisilleen. Kiivainta markkinavallan jako näyttäisikin olevan, kun tuottajaosuuskuntien ruokatalot käyvät tuotteistaan kauppaa kuluttajaosuuskunta S-ryhmän kanssa.

OT-lehden mukaan suurten osuuskuntien keskimääräinen tulos parani viime vuonna. Niiden taloudellinen asema kuitenkin jakaantuu vahvasti.

Parhaaseen kannattavuuteen ylsi finanssitalojen lisäksi S-ryhmä. Heikommasta päästä löytyvät tuottajaosuuskuntien Valio, Dava Foods ja HK Scan.

OT-lehden vertailun perusteella monessa tuottajaosuuskunnassa kannattaa kuumeisesti miettiä, millä markkinavaltaa ja sitä kautta myös taloudellista asemaa voisi kohentaa.