Energiapolitiikassa vältettävä äkillisiä suunnanmuutoksia

Suomessa ei ole energipuumetsiä, vaan energiapuuta saadaan muun muassa hakkuutähteistä. Kuva: Kimmo Haimi

Koko Eurooppaa koettelee tänä talvena ankara energiapula. Pula on seurausta energiariippuvuudesta Venäjään. Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan seuranneet pakotteet ovat nostaneet muun muassa sähkön hintaa jopa useita satoja prosentteja. Nopeaa apua tilanteeseen ei ole olemassa.

Suomi on selvinnyt tilanteesta monia muita maita paremmin. Monen eurooppalaisen maan ongelmien taustalla on erittäin suuri riippuvuus venäläisestä maakaasusta. Meillä energiapaletti on monipuolinen ja uusiutuvan kotimaisen energian osuus on suuri.

Vaikka energiapolitiikkaa on meillä arvosteltu ankarasti, on Suomi ollut jo vuosikymmeniä maailman johtavia maita uusiutuvien energialähteiden ja erityisesti bioenergian hyödyntämisessä.

Uusiutuvaa energiaa suositaan erityisesti ilmastosyistä, mutta sen käyttö lisää myös omavaraisuutta ja työllisyyttä sekä tukee alan teknologian kehittämistä.

Suomessa tärkein energialähde on puu. Puulla on tuotettu viime vuosina lähes kolmannes energian kokonaiskulutuksesta. Vaikka EU:n päätöksistä voisi toisin päätellä, meillä puun käyttö energiatuotannossa perustuu metsäteollisuuden sivuvirtoihin ja hakkuista sekä metsänhoidosta syntyvään pienpuuhun.

Usein puun polttoa kritisoivassa keskustelussa myös unohtuu, että puulla korvataan fossiilista energiaa.

Ongelmitta ei ole Suomessakaan selvitty. Vaikka meillä on yhteiset pohjoismaiset sähkömarkkinat, siirtoverkkojen kapasiteetti on rajallinen eikä meillä ole omaa sähkön perustuotantoa riittävästi. Tuuli- ja aurinkovoimakapasiteettia on jo rakennettu ennakoituakin enemmän, mutta tuulettomina ja pilvisinä aikoina niistä ei tule sähköä.

Kuvaavaa on, että tuulisella säällä sähköpörssissä sähkön hinta saattaa painua miinukselle, mutta tuulettomina aikoina hinta nousee todella korkeaksi.

Tilanne jatkuu tällaisena siihen asti kun tuulella ja auringolla tuotetulle sähkölle saadaan rakennettua suuren mittakaavan varastointia tai nopeasti käyttöön saatavaa säätövoimaa löytyy riittävästi. Unohtaa ei sovi sitäkään, että tuulivoiman rakentaminen siirtolinjoineen aiheuttaa metsäkatoa.

Osa energiantuotannon ongelmista johtuu myös turpeen käytön liian nopeasta alasajosta.

Verotuksen kiristyksen ja päästökaupan kallistuminen ovat yhdessä aiheuttaneet polttoturpeen tuotannon romahtamisen. Polttoturpeen tuottajat ovat romuttaneet koneitaan ja jättäneet turvesoita hoitamatta. Hiipumaan päässyttä tuotantoa on vaikea saada nopeasti uudelleen käyntiin. (MT Metsä 5.12.)

Neova eli entinen Vapo ilmoitti vuosi sitten lopettavansa energiaturpeen tuotannon kokonaan. Lopettamispäätös on pyörretty, ja nyt Neova yrittää saada ensi kesäksi tuotantoon kaikki mahdolliset turvesuot.

Äkilliset muutokset kaikessa energiantuotannossa ovat hankalia ja ne tulevat kalliiksi. Energiantuotantoon tehtävät investoinnit tehdään vuosikymmeniksi.

Esimerkiksi polttoturpeesta luopuminen pakottaa myös lämpölaitoksia isoihin ennenaikaisiin investointeihin. Konsulttitoimisto Afryn mukaan turpeesta luopuminen merkitsee jo käytössä oleviin kattiloihin 150–250 miljoonan euron investointeja.

Ukrainan sota pakotti koko Euroopan energiapolitiikan äkilliseen muutokseen. Se tulee kalliiksi eikä se välttämättä merkitse fossiilisesta energiasta luopumista, vaan esimerkiksi maakaasutoimittajan vaihtumista.

Äkillistä muutosta kaikessa energiapolitiikassa pitää välttää, erityisesti tilanteessa, jossa korvaavia energiamuotoja ei ole nopeasti otettavissa käyttöön. Energiapolitiikkaan liittyviä päätöksiä tehtäessä on muistettava, että iso laiva kääntyy hitaasti.