Euroopan ruuantuotanto vaikeuksissa

Sianlihan vienti EU:sta Kiinaan väheni viime vuonna aikaisemmasta kahdesta miljardista kilosta 700 miljoonaan kiloon. Kuva: Jarkko Sirkiä

EU:n komission Pellolta pöytään -strategian tarkoituksena on muuttaa ruokajärjestelmä kestävämmäksi. Keinoina on muun muassa lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden vähentäminen sekä luomutuotannon lisääminen. Tavoite on sinänsä hyvä, mutta sen toteuttaminen heikentää EU:n ruuantuotannon kilpailukykyä ja sen seurauksena ruuan vienti vähenisi ja tuonti lisääntyisi. (MT 12.1.)

Vaikka tuottajahintojen arvioidaan nousevan, tuotantomäärät vähenisivät ja kustannukset nousisivat. Yhdysvaltojen maatalousministeriön Usdan arvion mukaan strategian keskimääräinen vaikutus olisi viljelijöille negatiivinen, jos EU lähtee toteuttamaan sitä yksin.

Tuottajat ovat jo vuosia vaatineet, että tuontielintarvikkeiden tuotannolle pitää olla samat vaatimukset kuin kotimaankin tuotannolla. Pellolta pöytään -strategian toteuttaminen yksipuolisesti vääristäisi kilpailua entisestään.

Kilpailu maailman ruokamarkkinoilla on kovaa, mutta luulisi, että suomalainen tutkitusti puhdas ruoka menestyisi markkinoilla. Näin ei kuitenkaan ole vientiponnisteluista huolimatta. Antibiootti- ja salmonellavapaus eikä kasvinsuojeluaineiden pieni käyttö ei paljon auta, jos hinta on tärkein tekijä. Hinnan merkitys myös kotimaan markkinoilla on kasvanut.

Samanlainen tilanne on myös muissa EU-maissa. Lihamarkkinoilla on menossa historiallinen alamäki. Esimerkiksi Tanskassa sianlihantuotanto on laskenut 22 prosenttia. Samaan aikaan esimerkiksi Brasilia on kasvattanut sianlihan tuotantoaan kymmenen prosenttia ja Venäjä lisännyt vientiä 13 prosenttia.

EU-maista vienti Kiinaan on pudonnut alle puoleen. Markkinoita ovat vallanneet Yhdysvallat, Brasilia ja Venäjä. Viennin vähentyminen on lisännyt kilpailua EU:n sisällä. Myös naudanlihan tuonti Uruguaysta lisää EU:n oman tuotannon ongelmia.

Vähenevä ruuantuotanto ja lisääntyvä tuonti ovat ruokaturvan kannalta tuhoisa yhdistelmä. Aivan ensimmäiseksi pitää tuontiruuan vaatimukset saada oman tuotannon vaatimusten tasolle.