Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Puolueiden taattava luomun rahoitus

    Vastuun kantaa edellinen maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.).

    Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) toi viime viikolla ikäviä uutisia MTK:n valtuuskunnan kokousväelle. Uusia tiloja ei enää ensi vuonna oteta luomutukien piiriin. Lisäksi ympäristökorvauksen toimenpiteisiin on vuodelle 2020 tulossa kolmanneksen leikkaukset.

    Esitykset ovat räikeässä risti­riidassa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman (kesk.), edellisen Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen hyväksymän luomutuotannon edistämisohjelman ja Suomen maa­brändiohjelman kanssa.

    Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan tavoitteena on luomualan nostaminen 20 prosenttiin peltoalasta vuoteen 2020 mennessä.

    Luomu ei ole ongelmaton tuotanto­muoto, mutta viime vuosina ala on lähtenyt markkinavetoiseen kasvuun. Myös tuotannon kannattavuus on ollut tavanomaista tuotantoa parempi. Päätös sulkea luomusitoumusten teko uusilta yrittäjiltä pysäyttää alan kasvun ja vie uskoa poliittiseen päätöksen­tekoon.

    Maaseutuohjelmien rahojen loppuminen on ollut tiedossa jo pitkään ja syykin on tiedossa.

    Ohjelmakauden valmistelussa ympäristökorvaukseen lisättiin toimenpiteitä, joiden ehdot olivat liian väljiä ja korvaustasot liian korkeita. Tuottajat varoittivat päättäjiä valmis­telun yhteydessä, mutta maa- ja metsätalousministeriössä varoitukset kaikuivat kuuroille korville.

    Viime kädessä vastuun ongelmasta kantaa valmistelua johtanut edellisen hallituksen maa- ja metsätalous­ministeri Petteri Orpo (kok.).

    Heti ensimmäisen hakuvuoden jälkeen ongelmaa yritettiin korjata rajoittamalla muun muassa suoja­vyöhyke- ja kerääjäkasvisitoumuksia. Se ei ongelmaa kuitenkaan ratkaissut.

    Viljelijöitä ei voi huonosta virkamiesvalmistelusta syyllistää. Jokainen yrittäjä tekee oman tilansa kannalta järkeviä ratkaisuja ja hakee tukia voimassa olevien ehtojen mukaan. Toimenpiteillä on myös saavutettu ne ympäristötavoitteet, joihin niillä on pyritty.

    Maatalouden alenevaa tukipottia on paikattu lähes jokavuotisiksi muuttuneilla kriisipaketeilla. Niistä huolimatta vuoden 2020 ympäristökorvauksessa on 160 miljoonan euron ammottava aukko.

    Lepän mukaan eläinten hyvin­vointikorvauksesta siirretään käyttämättä jäänyttä määrärahaa ympäristö­korvaukseen 70 miljoonaa euroa. Myös neuvonnasta, yritystuista ja luonnonhaittakorvauksesta tehdään siirtoja.

    Siitä huolimatta rahaa puuttuu 90 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa luomusitoumuksien sulkemisen lisäksi esimerkiksi sitä, että hehtaarikorvaus ravinteiden tasapainoisesta käytöstä alenee mitättömäksi.

    Jos lisärahoitusta ei saada, suuri osa viljelijöistä luopuu ympäristö­korvaussitoumuksesta vuonna 2020. Se olisi ankara isku maatalouden ympäristötavoitteiden toteutumiselle.

    MTK:n valtuuskunta edellytti kannanotossaan torstaina, että hallitus kantaa vastuunsa ympäristönsuojelusta ja ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin puuttuvan rahoituksen löytämiseksi.

    Ministeri Leppä muistutti aiheellisesti, että lopullisesti vuoden 2020 ympäristötoimien ja luomun rahoitus ratkaistaan ensi kevään eduskuntavaaleissa ja hallitusneuvotteluissa.

    Viljelijöiden näkökulmasta tuki­politiikan poukkoilu on kestämätöntä. Kansalaisten keskuudessa ruuan­tuotannon omavaraisuuden turvaamisella, luomun edistämisellä ja maatalouden ympäristönsuojelutoimilla on vahva tuki. Puheiden perusteella sama tahtotila on laajasti kaikilla eduskuntapuolueilla.

    Puolueiden pitää nyt sitoutua siihen, että tarvittava rahoitus turvataan myös ensi vaalikaudella.

    Viljelijöistä ei saa tehdä vaali­keskustelujen pelinappulaa.