Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Edessä on vaativa työmarkkinasyksy

    Metsäteollisuudella ja Paperiliitolla on avaajina suuri vastuu.

    Työmarkkinajärjestöt valmistautuvat jo täyttä päätä ensi syksyn liittokohtaisiin työmarkkinaneuvotteluihin. Keskusliitot ja maan hallitus saavat seurata neuvotteluja ulkopuolelta, koska Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) kieltäytyi tekemästä keskitettyä ratkaisua.

    Vaikka kolmikantaneuvotteluja hallituksen ja työmarkkinakeskus­järjestöjen kesken ei käydä, joutuu pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus kantamaan kortensa liittokohtaisiinkin neuvottelupöytiin.

    SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan kaikki keskus­järjestöt odottavat hallitukselta elokuun budjetti­riihestä kilpailukyky-­sopimuksen (kiky) yhteydessä luvattuja veronalennuksia. Kiky-sopimuksen yhteydessä työntekijöille siirrettyjä työnantajamaksuja sovittiin kompensoitavan veroalennuksilla. (MT 12.5.)

    Eloranta ennakoi, että veron­alennukset ovat pienemmät kuin viime syksynä, mutta nyt niiden pitää kohdistua palkansaajien verotukseen. SAK:lla ei ole hallitukselle Elorannan mukaan veroalennuksen lisäksi muita toiveita.

    Hallituksen tekemisiä seurataan kuitenkin SAK:ssa tarkasti. Elorannan mielestä hallitus on kiristänyt ilmapiiriä ehdottamalla muutoksia työttömyysturvaan.

    Hallituksen verohelpotukset eivät tällä kertaa yksin riitä, vaan työnantajiltakin odotetaan jotakin. Palkansaajat haluavat talouskasvusta osansa. Metalliliitto päättää kesäkuussa muun muassa omista palkankorotus­tavoitteistaan. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto ei halua tässä vaiheessa kertoa, minkä tasoisia palkan­korotustavoitteet tulevat olemaan.

    Palkankorotusvaatimuksia on odotettavissa, vaikka hallitus antaisikin kiky-sopimuksen mukaiset veroalennukset. Eloranta ei usko, että palkankorotuksissa mennään nollalinjalla, koska piristyvä talouskasvu herättää palkansaajissa toiveita. Myös yritysten taloustilanteen odotetaan paranevat tilausten kasvun seurauksena. Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mukaan nollaratkaisut eivät tule nyt kyseeseen.

    Palkat ovat vain osa ratkaisua. Myös niin sanotuista tekstikysymyksistä väännetään syksyllä kättä.

    Huolimatta siitä, että EK on suhtautunut keskitettyihin ratkaisuihin jo pitkään erittäin kriittisesti, tekivät työmarkkinaosapuolet viime syksynä kiky-sopimuksen. Monet pitivät sopimusta vesitettynä ja vaikutuksiltaan olemattomana. Muun muassa talouspolitiikan arviointineuvoston mielestä sopimus heikentää julkista taloutta.

    Kritiikistä huolimatta kiky-­sopimuksella on ollut osaltaan myönteinen vaikutus kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Vaikka sopimus saattaa lyhytaikaisesti heikentää julkista talout­ta, on sopimus osaltaan vahvistanut positiivista kehitystä.

    Ennustelaitokset yksi toisensa jälkeen ovat reivanneet talouskasvuennusteitaan ylöspäin. Työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ovat kääntyneet laskuun, ja viennissä on vahva veto päällä. Tullin viikko sitten julkistamien ennakkotietojen mukaan Suomen tavaranviennin arvio nousi maaliskuussa 5,2 miljardiin euroon. Kasvua viime vuoden vastaavaan aikaan oli lähes viidennes. Kasvu oli lähes kaikissa tavararyhmissä.

    Myönteistä uutisista huolimatta liittokohtaisissa neuvotteluissa pitää olla malttia. Valtakunnansovittelija Minna Helle varoitti työllisyyttä ja osto­voimaa haittaavasta palkkakilpailu­kierteeltä. (MT 8.5.).

    Metsäteollisuus ja Paperiliitto aloittavat neuvottelut ensimmäisinä. Koska liittokierroksella ei ole yhteisesti sovittua yleistä palkankorotuslinjaa, ratkaisevat päänavaajat Helteen mukaan yleensä palkan­korotusten tason.

    Niin sanotussa Suomen mallissa oli tarkoituksena, että vientiliitot määrittäisivät palkankorotusten tason. Vaikka sopimusta Suomen mallista ei syntynytkään, niin Metsäteollisuudella ja Paperiliitolla on neuvottelukierroksen avaajina suuri vastuu.