Hallituksella alkaa sadonkorjuun aika

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kausi lähestyy puoltaväliä. Optimistisin odotuksin liikkeelle lähtenyt kolmen puoleen keskustaoikeistolainen hallitus on saanut huomata, että talouden suunnan kääntäminen ja uudistusten tekeminen käyvät tuskastuttavan hitaasti.

Hallituksen sisälläkin päätösten tekeminen on ollut vaikeaa. Luottamusta hallituspuolueiden kesken on jouduttu moneen kertaan paikkaamaan. Viime viikolla hallitus vetäytyi pääministeri Sipilän johdolla pariksi päiväksi keskustelemaan keskenään pelisäännöistä. Kevään aikana selviää, paransivatko keskustelut hallituksen yhteistyökykyä.

Ainakin oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) mielestä hallituksen kaksipäiväinen strategiaistunto vahvisti hallituksen "ennestäänkin hyvää" tunnelmaa (MT 10.2.).

Hallituksen yhteistyötä ovat viime aikoina häirinneet ministereiden erilaiset näkemykset muun muassa valtiontalouden leikkaustarpeista ja liikenneverkon kehittämisestä.

Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen rivien yhtenäisyyttä tarvitaan kevään aikana, koska monet hallituksen suuret hankkeet ovat tulossa eduskunnan päätettäväksi.

Suurin yksittäinen asiakokonaisuus on sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) ja maakuntahallinnon uudistaminen. Muita suuria kokonaisuuksia ovat muun muassa ammatillisen koulutuksen uudistaminen, postilaki ja energiastrategia. Lisäksi hallitus antaa eduskunnalle seitsemän eri selontekoa.

Eduskunnan keskustelujen perusteella on helppo arvioida, että yhteisymmärryksen hakeminen hallituksen ja opposition kesken ei tule onnistumaan. Viime viikolla eduskunnassa sanailtiin voimakkaasti taloustilanteesta ja sotesta.

Pääministeri Sipilän mielestä taloudessa ja työllisyydessä on tapahtunut käänne parempaan. Sipilän mukaan valtio otti viime vuonna lisää velkaa vain 2,5 miljardia euroa eli alle puolet arvioitua vähemmän. Uusia leikkauksia hallitus ei ole tekemässä. Leikkausten välttämien edellyttää Sipilän mielestä kuitenkin sitä, että rakenteellisista uudistuksista pidetään kiinni.

Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) muistutti, että velanoton väheneminen johtuu siitä, että on käyty valtion kassalla. Pitkäaikaistyöttömyyskin on Arhinmäen mielestä vain kasvanut.

Sote-uudistuksen oppositiopuolueet palauttaisivat parlamentaariseen valmisteluun, jotta sitä ei seuraavan hallituksen tarvitsisi purkaa. Hallituksen asettaman tiukan uudistusaikataulunkaan ei uskota pitävän. Suurella vaivalla aikaan saadun kilpailukykysopimuksen lopputuloksen arveltiin hyödyn sijaan lisäävän velkaa satoja miljoonia euroja.

Hallituksen talouspolitiikka perustuu siihen, että työllisyysaste saadaan nousemaan 72 prosenttiin ja työllisten määrä kasvaa 110 000 henkilöllä. Jos tässä tavoitteessa onnistutaan, ratkaisee se monta muutakin ongelmaa. Työttömyysmenot vähenisivät ja verotulot kasvaisivat.

Opposition lisäksi monet ekonomistit ovat sitä mieltä, ettei hallitus onnistu työllisyystavoitteessaan. Sipilän mielestä tavoite on realistinen, koska Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa työllisyysaste on 75 prosenttia.

Suomestakin löytyy esimerkkejä. Pohjanmaalla työllisyysaste on 75 ja Ahvenanmaalla 80 prosenttia. Valtiontalous olisi Sipilän mukaan tasapainossa, jos koko maassa olisi Pohjamaan työllisyysaste.

Vaikka kevätistuntokausi on tavallaan hallituksen tähän asti tekemän työn sadonkorjuun aikaa, punnitaan sato vasta vuosien kuluttua. Eduskunnassa tehtävät päätökset eivät ole suinkaan uudistusten päätepiste, vaan vasta alku.