Aluevaalit ovat palvelujen kannalta tärkeimmät vaalit

Ensi viikon keskiviikkona alkaa ennakkoäänestys ensimmäisissä aluevaaleissa. Varsinainen vaalipäivä on kahden viikon päästä sunnuntaina 23. tammikuuta. Uudet aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa.

Äänestysaktiivisuuden ennakoidaan jäävän alhaiseksi, vaikka aluevaltuutetut tulevat päättämään meitä jokaista läheisesti koskevista asioista. Ylen Taloustutkimukselle teettämän kyselyn mukaan noin puolet aikoo varmasti äänestää aluevaaleissa. Vastaajista kolmanneksen mielestä niillä ei ole juuri merkitystä. Oman elämänsä kannalta tärkeimpinä vaaleina aluevaaleja pitää vain 11 prosenttia vastanneista. (Yle 3.1.)

Alhaista äänestysintoa ennakoi myös Kunnallisalan kehittämissäätiön joulukuun puolessavälissä julkaisema kysely. Sen mukaan aluevaalien äänestysprosentti olisi jäämässä noin 40 prosenttiin.

Sote-uudistusta on tehty yli vuosikymmen, ja sen yhteydessä on ollut esillä monia malleja. On ymmärrettävää, että äänestäjän on vaikea hahmottaa, mistä nyt lopulta äänestetään ja mikä on aluevaltuuston rooli tulevaisuudessa. Vaikka nyt toteutettu malli on alkuperäiseen maakuntauudistussuunnitelmaan verrattuna riisuttu, on hyvinvointialueilla erittäin tärkeitä tehtäviä.

Hyvinvointialueet tulevat vuoden 2023 alusta lähtien vastaamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä sekä pelastustoimesta. Tähän saakka ne ovat olleet kuntien vastuulla. Useissa kunnissa nämä asiat on jo hoidettu yhteistyössä erilaisten kuntayhtymien kautta. Kunnilla on kuitenkin ollut vastuu, että palvelut toimivat. Kunnat ovat vastanneet myös kuluista, mutta tulevaisuudessa taloudellinen vastuu siirtyy hyvinvointialueille.

Ensimmäiset aluevaalit ovat tärkeät myös siksi, että valtuustot luovat nyt toimintatavat, miten alueiden hallinto käytännössä järjestetään. Uuden hallintomallin rakentamisessa ja toimintojen käytännön toteuttamisessa tarvitaan vankkaa osaamista.

Ylä-Savon sote-kuntayhtymän toimitusjohtaja ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen muutosjohtaja Leila Pekkanen muistuttaa, että aluevaltuuston rooli muotoutuu vuosien saatossa. Hän arvioi, että tehtävä tulee olemaan hyvin vaativa, koska kyseessä on historiallinen uudistus. (Yle 24.10.)

Vaikka rahat alueille tulevat valtiolta, päättävät valtuutetut budjetista ja muun muassa siitä, millaiset palvelut tulevissa sote-keskuksissa on. Aluevaltuustojen yksi tärkeimmistä asioista on palveluverkosta päättäminen.

Pekkanen muistuttaa myös valtuutettujen roolista. Aiemmin kuntayhtymissä valtuustopaikat jaettiin kuntavaalien tuloksen perusteella ja valtuutetut edustivat vahvasti omaa kuntaansa. Tulevat valtuutetut edustavat Pekkasen mukaan koko hyvinvointialuetta ja heidän täytyy hänen mukaansa pystyä päättämään asioista koko alueen näkökulmasta.

Keskustelussa pelastustoimi on lähes unohdettu. Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) kirjoitti asiasta vieraskolumnissaan (MT 5.1.). Pelastustoimen järjestämisvastuu ja päätösvalta siirtyvät kuntapohjaisilta aluepelastuslautakunnilta hyvinvointialueiden aluevaltuustoille. Mikkonen toivoo, että tulevat aluevaltuutetut ymmärtävät pelastustoimen merkityksen ja ottavat hyvinvointialueiden kaikki palvelut tasavertaisesti huomioon.

Yksi äänestysintoa alentava tekijä saattaa olla, että pienemmissä kunnissa arvellaan, etteivät he kuitenkaan saa edustajaa aluevaltuustoihin. Tähän voi vaikuttaa vain äänestämällä.

Myös isoista kunnista tulevilla maakuntavaltuutetuilla on vastuu huolehtia tasapuolisesti koko maakunnan sote-palveluista ja pelastustoimesta. Palvelujen keskittäminen ei ole paras keino lisätä maakunnan elin- ja vetovoimaa.

Aluevaltuustojen yksi tärkeimmistä asioista on palveluverkosta päättäminen.