Omavaraisuus on entistäkin tärkeämpi

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistuttaa Maaseudun Tulevaisuuden satavuotislehden haastattelussa ruuan omavaraisuuden merkityksestä. Niinistön mielestä oman ruuantuotannon ylläpitäminen on arvo sinänsä, eikä Suomi pärjää ilman sitä. (MT 26.10.)

Maailman viimeaikaiset tapahtumat ovat Niinistön mielestä vain vahvistaneet oman ruuantuotannon tärkeyttä.

Niinistö myös toimii niin kuin opettaa. Ulkomaisille vieraille tarjotaan suomalaista ruokaa ja itsenäisyyspäivän vastaanotolla suositaan lähiruokaa. Omakohtaista kokemusta maataloustöistä Niinistöllä on nuoruudessaan sokerijuurikkaan harventamisesta.

Ruuan merkityksestä huolimatta sen tuottaminen on nykyisin huonosti kannattavaa muun muassa pakotepolitiikan takia. Niinistö tietää ongelmat. Hän toivoo voimia ja jaksamista pitkää työpäivää tekeville maataloustuottajille.

Suomen talous on laajemminkin kärsinyt EU:n pakotepolitiikasta ja Venäjän vastapakotteista. Tästä huolimatta Suomi ei voi toimia omin päin, vaan yhdessä tehdyistä päätöksistä on pidettävä kiinni.

Vastakkainasettelua Suomen sisällä kaupunkien ja maaseudun välillä Niinistö ei ole huomannut. Hänen mielestään elinvoimaisia keskuksia löytyy eri puolilta maata. Presidentti kysyykin, mikä olisi sellainen maa, jossa olisi vain kaupunkeja ja loppu ryteikköjä.

Palvelujen saatavuus eri puolilla maata on tulevaisuuden kannalta tärkeää. Vaikka Niinistö epäilee, ettei yhteiskunta pysty turvaamaan nykyisenkaltaisia palveluja kautta maan, olisi tärkeää, että palveluja ja väkeä olisi jatkossakin kautta maan.

Maakuntamatkojen yhteydessä Niinistö on huomannut, että maakunnista löytyy positiivisia ihmisiä ja vahvaa elämänuskoa. Yksilökeskeisyyden yleistymisestä huolimatta maaseudulta löytyy edelleen vahva yhteenkuuluvaisuuden ja auttamisen perinne. Toisten tukeminen ja auttamisen halu ovat Niinistön mielestä upeita ilmiöitä, jotka ylläpitävät maaseutua edelleen.

Kotimaan asioiden lisäksi Niinistö pohti kiristynyttä kansainvälistä tilannetta. Hänen mielestään Itämeren ympäristön yleiseen turvallisuustilanteeseen vaikuttavat Ukrainan kriisi ja Syyrian sota. Niissä molemmissa Venäjä on osallisena.

Kiristyneestä tilanteesta huolimatta Suomeen ei kohdistu Niinistön mukaan erityistä huolta. Siitä huolimatta meilläkin pitää varautua informaatio­sotaan. Tällaisessa tilanteessa jokainen suomalainen on maanpuolustaja.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta puhuttaessa nousee väistämättä esiin Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys. Niinistön mukaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen linjaus, jonka mukaan asia on avoin, on hyvä. Niinistön muistuttaa, että kyse on valinnanmahdollisuudesta. Suomella on mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä. Tästä mahdollisuudesta on Niinistön mielestä hyvä pitää kiinni.

Suomen puolustuskykyä Niinistö pitää hyvänä. Olemme onnistuneet pitämään yllä sekä puolustusvoimaa että -tahtoa. Ajat, jolloin maanpuolustustahto herätti ivallisen sekaista hymyilyä, ovat Niinistön mukaan ohi.

Niinistön presidenttikautta on jäljellä runsas vuosi. Hän ei vielä halua ottaa kantaa siihen, pyrkiikö hän toiselle kaudelle. Viime kesänä julkaistun mielipidemittauksen perusteella hän on onnistunut tehtävässään. HS-gallupin mukaan 86 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että Niinistö on hoitanut tehtävänsä erittäin tai melko hyvin. (HS 6.7.)

Presidentin rooli korostuu ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Huoltovarmuus on keskeinen osa turvallisuuspolitiikkaa. On hyvä, että presidentti muistuttaa kotimaisen ruuan merkityksestä tässäkin suhteessa.