Ruuan kauppatase heikkeni entisestään

Elintarvikkeiden vienti Suomesta nousi viime vuonna uuteen ennätykseen. Suomesta vietiin elintarvikkeita ulos noin viidenneksen enemmän kuin edellisenä vuotena eli noin 1,6 miljardilla eurolla.

Vaikka tuonti kasvoi samaan aikaan vain yhdeksän prosenttia, heikkeni suomalaisen ruuan kauppatase entisestään. Kasvu johtuu siitä, että Suomeen tuotiin ruokaa viime vuonna 4,3 miljardin euron arvosta.

Vaikka vienti kasvoi prosenteissa enemmän, heikkeni kauppatase viime vuonna ruuan osalta noin 90 miljoonaa euroa 2,7 miljardiin euroon.

Ruuan tuontia perustellaan muun muassa sillä, että Suomeen tuodaan sellaisia tuotteita, joita täällä ei tuoteta. Osin tämä pitää paikkansa, koska Suomeen tuodaan paljon hedelmiä, vihanneksia ja raaka-kahvia.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n mukaan tuonti on kuitenkin kasvanut viime vuosina voimakkaasti myös sellaisissa tuotteissa, joita Suomessakin voidaan hyvin tuottaa. Suomeen tuodaan entistä enemmän esimerkiksi maitotuotteita, lihaa ja kalaa. Nämä ovat osin sellaisia tuotteita, joita Suomesta myös viedään merkittäviä määriä.

Ruuan viennin kasvaminen on sinänsä hyvä asia, mutta se ei ole näkynyt tuottajien tuloissa. Maatalouden kannattavuus heikkeni edelleen viime vuonna. Näin siitä huolimatta, että ruoka kallistui yli kuusi prosenttia. Alkutuotannon kustannukset nousivat vielä enemmän eivätkä tuottajahinnat ole seuranneet kuluttajahintojen nousua.

Ruuan viennin kasvattaminen tulee olemaan jatkossa entistä vaikeampaa. Sianlihan nettovienti saattaa kääntyä lähitulevaisuudessa nettotuonniksi. Moni sianlihan tuottaja on lopettanut tai lopettamassa tuotantoaan kehnon kannattavuuden ja lisääntyvien vaatimusten paineessa.

Myös kananmunissa saattaa omavaraisuus heikentyä pysyvästi. Monen kanalan ovi laitettiin viimeisen kerran kiinni vuoden vaihteessa, koska kanojen häkkivaatimukset muuttuivat. Vaikka muutos koski kaikkia EU-maita, ei sitä ole monissa maissa laitettu käytäntöön lainkaan.

Entisen pääministerin Matti Vanhasen (kesk.) asettama ruokastrategia-työryhmä asetti tavoitteeksi, että Suomen ruuantuotannon arvo vienti mukaan lukien kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä.

Suomen tavoite on mahdollinen, jos niin halutaan. YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO ja talousjärjestö OECD ennakoivat yhteisessä maatalousennusteessaan vuonna 2010, että maailman maataloustuotantoa pystytään lisäämään 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Ruokastrategia-työryhmän tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että ruuan tuottaminen on taloudellisesti kannattavaa, kilpailuedellytykset ovat tasavertaiset edes muihin EU-maihin nähden ja maatalouden investointien rahoitus turvataan.

Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei mikään edellä mainituista edellytyksistä toteudu. Ruuantuotanto on heikosti kannattavaa tai suorastaan tappiollista. EU:n säädöksiä noudatetaan eri jäsenmaissa vaihtelevasti, eikä maatalouden investointien rahoituskaan näytä ainakaan kehittyvän.

Sekä Suomen kauppa- että vaihtotase ovat kääntyneet negatiivisiksi. Tilanteen korjaaminen edellyttää investointeja vientiä lisäävään sekä tuontia korvaan tuotantoon. Ruuan tuotannossa siihen olisi mahdollisuus.