Aktiivimalli kaipaa aktiivisia tekijöitä

Vuoden alussa voimaan tullut työttömyysturvan aktiivimalli nostatti työntekijäjärjestöt ja oppositiopuolueet ankaraan vastarintaan. Mallia vastustettiin muun muassa isolla mielenosoituksella. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on luvannut kaataa aktiivimallin, kun puolue pääsee valtaan.

Lisäksi mallin vastustajat pitävät sitä maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen solmiman kilpailukykysopimuksen (kiky) vastaisena ja sen katsotaan lisäävän toimeentulotuen hakijoita.

Aktiivimallin mukaan työttömyysturvan saajan pitää kolmen kuukauden aikana tehdä 18 tuntia palkkatyötä, toimia yrittäjänä tai osallistua te-keskuksen järjestämiin työllistymistä edistäviin palveluihin, jotta oikeus täyteen työttömyysetuuteen säilyy. Maaliskuun lopussa ensimmäiset kolme kuukautta tulivat täyteen.

Viime viikolla julkaistujen Kelan ennakkotietojen mukaan työttömien perusturvan saajista 46 prosenttia on täyttänyt aktiivimallin ehdot. Jos ehdot eivät täyty, leikataan työttömyysturvaa 4,65 prosenttia.

Aktiivisuusluvut eivät yllätä Kelan johtavaa tutkijaa Pertti Honkasta. Hänen mielestään ainakaan vielä ei ole näyttöä siitä, että aktiivimalli olisi lisännyt merkittävästi työttömien aktiivisuutta. (Kelan tutkimusblogi 29.3.)

Ennakkotietojen perusteella aktiivisuudessa ei olekaan tapahtunut viime vuoteen verrattuna muutoksia. Viime vuonna työttömistä 43 prosenttia olisi täyttänyt aktiivimallin ehdot.

Lukujen valossa voi päätellä, ettei aktiivimalli ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. Pitää kuitenkin muistaa, että aktiivimalli on ollut voimassa vasta kolme kuukautta. Vielä on ennenaikaista julistaa malli epäonnistuneeksi. Joka tapauksessa näyttää selvältä, että hallituksen pitää – lupauksensa mukaisesti – korjata aktiivimallissa ilmenneet ongelmat kevään kehysriihessä.

Yksi syy työttömyyteen on, etteivät työn kysyntä ja tarjonta kohtaa. Tässä asiassa pitää myös aktiivimallia kannattavien työnantajien katsoa peiliin. Onko työttömille tarjolla mahdollisuuksia edes lyhytaikaisiin työsuhteisiin? Työttömyyden vähentämisessä onnistuminen edellyttää, että muutkin kuin työnhakijat aktivoituvat. Pysyvän työpaikan löytyminen olisi tärkeää, mutta lyhytaikainenkin työ on askel eteenpäin.

Aktiivimallia on arvosteltu myös siitä, että se pakottaa ihmiset muuttamaan työn perässä kasvukeskuksiin. Tekemätöntä työtä löytyy kuitenkin myös maaseudulta.

Alajärveläinen maatalousyrittäjä Marko Viitasaari esitti MT:n haastattelussa, että aktiivimallia kannattaisi soveltaa maatiloilla, joissa on tarvetta lyhyisiin työsuhteisiin (MT 19.1.). Esimerkiksi alkukesästä ja syksyllä maatilojen on vaikea saada työntekijöitä.

MTK:ssa ongelmaan pyritään löytämään ratkaisu uuden, verkossa pian avattavan Töitä Suomesta -työnvälityspalvelun avulla. Palvelu on kohdistettu erityisesti maaseudun työvoimaa varten. Tarvetta palveluun perustellaan muun muassa sillä, että Suomessa on tarjolla kausitöitä jopa 15 000 henkilölle. Palvelun avulla yrittäjät ja yhdistykset voivat löytää työntekijöitä, ja työttömät voivat työllistyä ja täyttää aktiivimallin ehtoja.

MTK:n tarjoamasta palvelusta löytyy helpotusta myös byrokratiaan, koska siihen on yhdistetty erilaisia laskutus-, palkanmaksu ja veropalveluja. Vaikka palvelu on kehitetty erityisesti maaseudun yrittäjien ja töiden ohella, tarjoaa se myös viranomaisille keinoja työnhaun tukemiseksi.

MTK:n elinkeinojohtajan Marko Mäki-Hakolan mielestä Töitä Suomesta -palvelun myötä MTK astuu uuteen, yhä aktiivisempaan yhteiskunnalliseen rooliin.

Muidenkin etujärjestöjen soisi ottavan mallia MTK:sta. Työttömyyden väheneminen ja työntekijöiden löytyminen avoimiin työpaikkoihin on kaikkien yhteinen etu.