Kyläkauppa sinnittelee

Kun viime kesäkuussa vietettiin valtakunnallista Kyläkauppapäivää, Suomessa laskettiin olevan enää 323 perinteistä kyläkauppaa. Kyläkauppa on harvojen onni, sillä kyliä Suomessa on runsaat 4 000.

Vielä 1980-luvun alussa kauppa löytyi miltei joka kylältä. Kauppoja oli tuolloin yhteensä 3 400 – määrä on kolmessa vuosikymmenessä pudonnut alle kymmenesosaan.

Syitä kyläkauppojen katoon on useita.

Väestön keskittyminen kaupunkeihin on vähentynyt kyläkauppojen asiakaskuntaa. Kauppaketjut eivät ole suosineet kyläkauppojaan vaan keskittäneet tarjontansa taajamien jättimarketteihin. Niihin matkataan maaltakin – myös ohi yhä toimivan kyläkaupan.

Kyläkauppa ei ilmiönä kuitenkaan ole kuollut, vaan parhaassa tapauksessa se sinnittelee kohti parempia aikoja. Osaavan kauppiaan lisäksi kyläkaupan menestys riippuu ympäröivästä yhteisöstä ja sen valmiudesta olla mukana kehittämässä kauppaa.

Kyläkaupoista kaavaillaan tulevaisuudessa kylän ”minipalvelukeskuksia” (MT 19.11.). Jo nyt monilta kyläkaupoilta löytyvien postin ja apteekin lisäksi mukaan haluttaisiin myös kunnan ja valtion palveluja.

Kyliltä ja jopa koko kunnasta kadonneet palvelut voitaisiin palauttaa lähipalveluiksi varsin edullisesti kyläkauppojen avulla. Mikäli tähän riittäisi halua, ei mahdollisuuksista ole pulaa.

Esimerkiksi Leppävirran Konnuslahdessa Pentti Kaulamon kyläkauppa otti huolehtiakseen alueen vanhusten ateriapalvelun. Pian ruoka-annoksia alkoi mennä kaupaksi myös kaupan asiakkaille. Seuraavaksi kauppa saattaa huolehtia myös kylän koulun aterioista.

Yksityisen ja julkisen järkevää yhteistyötä tarvitaan. Toimiva malli voisi tuoda monen muun palvelun mukana myös kaupan takaisin kylään.