Maaseutuinflaatio on Suomessa kolminkertainen

Erityisesti energian hinta on antanut inflaatiolle vauhtia eri puolilla maailmaa. Hintojen nousua on pidetty asiantuntijapiireissä tilapäisenä, mutta nousu on jatkunut jo kuukausia. Eurostatin mukaan inflaatio oli euroalueella marraskuussa 4,9 prosenttia, joulukuussa 5 ja tammikuussa 5,1 prosenttia. Ekonomistit ennustivat, että euroalueen inflaatio olisi tammikuussa hidastunut 4,2 prosenttiin.

Energian hinnannousun lisäksi elin­tarvikkeiden hinnat ovat kohonneet euroalueella selvästi. Valtaosa hintojen noususta johtuu kuitenkin energiasta, koska sen hinta oli tammikuussa 28,6 prosenttia korkeampi verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Ruuan hinta nousi 5,2 prosenttia. Suomessa ruuan kuluttajahinta on kohonnut muuta euroaluetta hitaammin, ruuan tuottaja­hinnasta puhumattakaan.

Odotuksista huolimatta Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto ei puuttunut viime viikolla pitämässään kokouksessa ennätysalhaisiin ohjauskorkoihin. Myös lainojen osto-ohjelmat jatkuvat.

EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden mukaan rahapolitiikkaa voidaan kiristää, jos hintojen nousu muuttuu pysyväksi.

Yksi syy siihen, ettei EKP nostanut korkoja, on, että inflaatiomittareita on useita. Energian ja ruuan kallistumista ei lasketa pohjainflaatioon, joka hidastui tammikuussa 2,3 prosenttiin. Se on lähellä EKP:n keski­pitkän aikavälin noin kahden prosentin inflaatiotavoitetta. Korkojen nousu voisi myös pysäyttää elpymisen, koska raskaasti velkaantuneet yritykset, kotitaloudet ja valtiot joutuisivat maksamaan lainoistaan enemmän.

Keskimääräinen inflaatio ei kerro koko totuutta, koska hintojen nousu osuu ihmisiin eri tavalla. Tilastokeskuksen eläkkeelle jääneen hinta-asiantuntijan Ilkka Lehtisen mukaan virallinen kuluttaja­hintaindeksi mittaa keskimääräisen kotitalouden kohtaamaa hintakehitystä. Keskimääräinen inflaatio on kuin armeijan teltta, jossa jalat palavat ja pää jäätyy, mutta keskimäärin on hyvä.

Lehtinen kirjoittaa blogissaan, että keski­määräinen kotitalous asuu yhtä aikaa vuokra- ja omistusasunnossa, juo alkoholia ja polttaa tupakkaa. Kotitalous ajaa omalla autolla ja käyttää samaan aikaan joukko­liikennettä. Lehtinen toteaa, että tämänkaltaista keskimääräistä kotitaloutta tuskin löytyy. Lisäksi parin viime vuoden aikana eri hyödykkeiden hintakehitys on ollut niin erilaista, että nyt eroja koti­talouksien inflaatioiden välillä löytyy.

Erot hintojennousun vaikutuksissa ovat todella isot myös maaseudun ja kaupunkien välillä. Maaseudulla inflaatiovauhti oli kaupunkeihin verrattuna yli kolminkertainen. Tilastokeskuksen mukaan keskimääräinen inflaatio oli 3,5 prosenttia joulukuussa 2021. Maaseututalouden inflaatio oli 4,8 prosenttia, kaupunkitalouden 1,5 prosenttia.

Tilasto kertoo kotitalouksien kustannusten noususta, mutta maatiloilla inflaatiovauhti on aivan jotain muuta kuin maaseututalouksilla keskimäärin. Muun muassa lannoitteiden ja polttoaineiden hinnat ovat kaksinkertaistuneet reilun vuoden aikana, sähkön kulutuksen hinta on karannut käsistä ja myös eläinrehun hinnat ovat nousseet. Tuottajahinnat eivät ole seuranneet perässä.

Ruokaketjussa ollaan yksimielisiä viljelijöiden ahdingosta, mutta ratkaisua tilanteeseen ei ole löytynyt. Kauppa näyttää nostaneen kädet pystyyn. Viime viikolla ennätystuloksesta kertoneen Keskon pääjohtajan Mikko Helanderin mukaan heillä ei ole mitään keinoa huolehtia siitä, että raha siirtyy tuottajille. Helander heitti pallon teollisuudelle, koska hintakeskustelut käydään teollisuuden ja kaupan välillä.

Maaseutuinflaation karkaaminen käsistä pitäisi olla hälyttävä viesti myös hallitukselle. Viljelijöiden ja muiden maaseudun asukkaiden kustannuksia ei pidä enää yhtään poliittisin päätöksin lisätä.

Keskimääräinen inflaatio on kuin armeijan teltta, jossa jalat palavat mutta pää jäätyy.