Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Biotaloudelle lisää potkua Brysselistä

    Edunvalvonnassa Suomi tarvitsee yksituumaisuutta.

    EU:n komissio julkisti keskiviikkona ehdotuksensa EU-jäsenmaiden osuuksiksi päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasujen päästöjen leikkauksista.

    Suomen osalta esitys on ennakkoarvailujakin raskaampi. Komissio esittää, että Suomen pitäisi leikata näitä päästöjä vuotaan 2030 mennessä 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Ennakkoon arvioitiin, että Suomen tavoitteeksi tulisi 37–38 prosenttia.

    Suomelle ehdotettu päästöjen leikkaustavoite on kolmanneksi kovin. Vain Ruotsille ja Luxemburgille asetettiin korkeampi, 40 prosentin tavoite. Maakohtaisten tavoitteiden erot ovat suuria. Esimerkiksi Bulgarian leikkaustavoitteeksi komissio esittää nollaa, Puolalle seitsemää ja Virolle 13 prosenttia. EU:n keskimääräinen tavoite on 30 prosentin päästö­leikkaukset.

    Komission mukaan esitys on kunnianhimoinen, reilu ja realistinen. Vaikka tehokkainta yhteisten päästöjen leikkaaminen olisi tehdä sieltä, missä päästöjä syntyy eniten ja niiden vähentäminen olisi edullisinta, perustuu jäsenmaiden osuus taakanjaosta suhteellisiin bkt-arvoihin.

    Päästökaupan ulkopuolisiin päästölähteisiin kuuluvat liikenne, maatalous ja rakennusten lämmitys. Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsät ovat ensimmäistä kertaa mukana EU:n päästötavoitelaskennassa.

    Suomen on mahdollisuus saada esitettyyn leikkaustavoitteeseen joustoja. Joustojen avulla päästöjä voidaan siirtää päästösektorilta toiselle. Esimerkiksi liikenteen päästöjä voidaan kompensoida metsien hiilensidonnalla. Päästöjä voidaan kompensoida myös ostamalla päästöoikeuksia.

    Jos kaikki esityksen sisältyvät joustovarat saadaan neuvoteltua, saattaa Suomen tavoite alentua 3,3 prosenttiyksikköä. Itsestään nämä joustot eivät tule, vaan niiden saaminen edellyttää aktiivista ja yksituumaista edunvalvontaa.

    Huolimatta tiukasta leikkausvelvollisuudesta, sisältää esitys Suomen kannalta myös myönteistä. Kasvihuonepäästöjen suoran vähentämisen lisäksi myös puutuotteiden ja maankäytön hiilensidonta – esimerkiksi viljellyt nurmet – otetaan huomioon.

    Suomen kannalta on myös tärkeää, että komission esityksessä metsätalouden päästöt lasketaan vain kerran. Maatalous- ja ympäristöministerin Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan periaate, että metsätalouden ilmastopäästö tulee puuta kaadettaessa, eikä enää poltettaessa, on koko biotalouden peruskivi.

    Pettymys esityksessä oli, ettei metsien hyvän hoidon vaikutusta hiilen sidontaan oteta huomioon. Komissiossa epäillään, että metsänhoidon tilastointiin liittyvät laskelmamenetelmät eivät ole kaikissa jäsenmaissa luotettavia. Jos tiedot metsänhoidon vaikutuksesta hiilien sidontaan ovat vakuuttavia, voidaan komission mukaan metsän hoito ottaa myöhemmin huomioon päästövähennysten kompensoinnissa.

    Komission esitys menee seuraavaksi jäsenmaiden neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn. Suomen edunvalvojien pitää tehdä kaikkensa, että suomalainen metsäosaaminen ja hyvä maaperän hoito otetaan komission esitystä paremmin huomioon.

    Vaikka komission Suomelle asettamat tavoitteet ovat kovat, ei niiden saavuttaminen ole mahdotonta.

    Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen hallitusohjelman mukaan Suomen tavoitteena on luopua kivihiilen käytöstä kokonaan, puolittaa öljyn käyttö ja nostaa energiaomavaraisuus 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Jos tavoitteet saavutetaan ja metsien merkitys hiilinieluna EU:n tasolla ymmärretään, täyttyvät myös komission asettamat tavoitteet.

    Biotalouden merkitystä päästötavoitteiden saavuttamisessa ei voi liikaa korostaa.