Ruokaa ei kannata tuottaa, eikä sitä ole varaa ostaa

Ruuan hinta on noussut hitaammin kuin muiden tuotteiden, mutta nyt tilanne on muuttumassa myös Suomessa. Ruuan kuluttajahinnat lähtivät nousuun jo viime syksynä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan ruuan hinnannousu on saanut lisää vauhtia.

Pellervon taloustutkimuksen mukaan ruuan hinta nousee tänä vuonna noin 11 prosenttia. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on arvioinut, että ruuan hinta voi jopa kaksinkertaistua. Hän sanoi Ylen Ykkösaamussa, että suomalaisten tulee varautua siihen, että jatkossa tuotteilla ja palveluilla on sotahinnat.

Jos Lintilän ennakointi toteutuisi, nousisi ruuan osuus kotitalouksien menoista nykyisestä runsaasta kymmenestä prosentista yli 20 prosenttiin. Kyse on kuitenkin keskimääräisestä luvusta. Kun ruuan hinta nousee, vaikutukset osuvat rajuimmin pienituloisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) osallisuuden kokemuksen tutkimusryhmän vetäjä Anna-Maria Isola arvioi, että tilanteella voi olla varsin laajoja vaikutuksia. (Yle 8.4.)

Ruuan hintakeskustelun yhteydessä Päivittäistavarakauppa ry on usein muistuttanut, että ruuan hinnasta noin 45 prosenttia on erilaisia veroja. Ruuan arvonlisäveroprosentti on 14. Ruuan alv:n taso on vaihdellut melkoisesti. Vuonna 2009 ruuan alv laskettiin 17 prosentista 12 prosenttiin, vajaa vuotta myöhemmin se nostettiin 13 prosenttiin ja vuonna 2013 ruuan alv nousi 14 prosenttiin.

Pitäisikö ruuan verotusta nyt alentaa, koska ruuan hinnan ennakoidaan nousevan nopeasti? Kaupan mielestä ruuan alv pitäisi laskea lähemmäksi EU-maiden keskiarvoa eli alle kymmeneen prosenttiin. Tampereen yliopiston taloustieteen professori Kaisa Kotakorven mielestä ruuan alv:n lasku ei ole hyvä elinkustannusten hillitsemiskeino eikä tehokas tapa tukea pienituloisia. Hänen mielestään se hyödyttäisi enemmän suurituloisia, koska he käyttävät euromääräisesti enemmän rahaa ruokaan.

Jos on tarkoitus tukea pienituloisia, tulonjakokysymyksistä kannattaa huolehtia tulovero- ja tulonsiirtojärjestelmän kautta, ja kohdistaa toimenpiteet nimenomaan pienituloisiin, Kotakorpi toteaa.

Kotakorven mukaan tutkimusten mukaan alv:n väliaikainenkin alentaminen nostaisi pitkällä aikavälillä hintoja, koska veron nousu menee helpommin kuluttajahintoihin kuin veron lasku. Hän muistuttaa, että alennetut verokannat ovat mittava verotuki, jonka arvo on miljardiluokkaa. Yleinen alv prosentti on 24, mutta esimerkiksi kirjojen, lääkkeiden, liikuntapalvelujen ja kulttuuri- ja urheilutapahtumiin sisäänpääsyn alv on 10 prosenttia.

Ylen haastattelemien pohjalaiskansanedustajien mielipiteet ruuan arvonlisäveron alentamisesta jakaantuivat. Peter Östmanin (kd.) mielestä Suomella on tällä hetkellä sekä varaa että velvollisuus laskea ruuan alv:tä. Kokoomuksen Janne Sankelon mukaan veroa ei pidä laskea, vaan kuluttajahinta pysyy hänen mielestään kohtuullisena, jos ruuan tuotanto tehdään kannattavaksi.

Keskustan Pasi Kivisaaren mielestä valtio ei voi korvata kaikkea hinnannousua, jonka Venäjä toimillaan aiheuttaa. Kukaan ei hänen mukaansa tiedä, kuinka paljon tilanne vielä pahenee.

Ruuan hintakeskustelussa verotuksen osuus on jäänyt usein sivuosaan. Ruokaketjussa väännetään kättä, mikä on kunkin oikeudenmukainen osuus ruuan hinnasta. Viime vuosien tulosten perusteella kauppa on ollut ylivoimainen voittaja ja elintarviketeollisuus ja alkutuottajat ovat jääneet huomattavasti vähemmälle.

Ruuan verotuksen muutokset eivät ole vaikutukseltaan yksiselitteisiä. Jotain vikaan systeemissä kuitenkin on, jos ruokaa ei kannata tuottaa eikä sitä ole kaikilla varaa ostaa.