Suomeen tarvitaan lisää investointeja

Eurooppaa jo vuosia vaivannut taloustaantuma on hitaasti hellittämässä otettaan ja talousluvut ovat kääntyneet lievään nousuun. Suomeen asti käänne ei ole yltänyt, vaan talouskasvumme on Euroopan heikoimpia.

Vuonna 2007 Yhdysvalloista alkanutta maailmantalouden kriisiä ei otettu meillä aluksi tosissaan. Silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) oli sitä mieltä, että Suomi selviää kriisistä kuin koira veräjästä. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kriisi jatkuu meillä edelleen.

Suuri osa ongelmista on sellaisia, ettemme itse ole voineet niihin vaikuttaa. Maailmanlaajuinen talouskriisi, joidenkin euromaiden katastrofaalinen taloustilanne, Ukrainan kriisi ja viimeisimpänä koko Eurooppaa koetteleva pakolaistulva vaikuttavat vahvasti myös Suomeen.

Meistä itsestämme kuitenkin johtuu, että olemme hinnoitelleet itsemme ulos kansainvälisestä talouskilpailusta. Tilanne on myrkkyä viennistä vahvasti riippuvalle kansantaloudelle.

Kilpailukyvyn puute on hyvin tiedossa, mutta ratkaisujen etsiminen tilanteen korjaamiseksi on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Kaikille pitäisi kuitenkin olla selvä, että Suomenkin talouden kohtalo ratkaistaan yrityksissä. Ilman uusia investointeja ei myöskään synny kasvua.

Talous on kylmien lukujen lisäksi myös psykologiaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhdessä elykeskusten kanssa pari viikkoa sitten julkistaman Alueelliset kehitysnäkymät -selvityksen mukaan alueilla odotukset talouskehityksen suhteen ovat edelleen alavireiset. Valoisimmat odotukset olivat alueilla, joissa on käynnissä suuria investointeja.

Investointien vaikutukset heijastuvat laajalle. Esimerkiksi Metsä Fibren biotuotetehtaan rakentaminen Äänekoskelle heijastuu koko Keski-Suomeen. Telakkateollisuuden hyvät näkymät nostavat uskoa Turun seudulla.

Viime vuosina uudet työpaikat ovat syntyneet pääosin pk-yrityksiin. Suomen Yrittäjien viime kuussa julkistaman pk-yritysbarometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten odotukset ovat muuttuneet puolen vuoden aikana myönteisemmiksi. Tämä ei kuitenkaan näy investointihalukkuuden lisääntymisenä.

Pk-yritysten investointeja jarruttavat muun muassa rahoituksen saatavuus. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventauksen mukaan investoinnit edellyttävät lisäksi vahvaa uskoa Suomen tulevaisuuteen. Tätä uskoa ei tällä hetkellä näytä olevan.

Uskoa Suomen tulevaisuuden ei ole löytynyt ulkomaisiltakaan sijoittajilta. Suomen Pankin ekonomistin Topias Leinosen tekemän selvityksen mukaan ulkomailta Suomeen suuntautuneet suorat sijoitukset supistuivat vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin ja sitä seuranneen kansainvälisen talouslaman myötä voimakkaasti.

Kun vielä vuosina 2002–2007 Suomeen suuntautui ulkomaisia suoria sijoituksia keskimäärin noin 5,5 miljardia euroa vuodessa, olivat sijoitukset vuosina 2008–2013 enää keskimäärin 1,6 miljardia euroa.

Usko tulevaisuuteen pitää löytyä ensin Suomesta. Kysymys ei ole aina siitä, että Suomesta ei löydy pääomia, vaan siitä, mihin niitä sijoitettaan. Esimerkiksi työeläkeyhtiö Ilmarinen ilmoitti torstaina sijoittaneensa belgialaiseen yhtiöön, joka omistaa Brysselin ydinkeskustassa sijaitsevan toimistotalon. Ilmarinen omistaa 70 000 neliön kiinteistöstä noin puolet.

EU-komissio rakentaa parhaillaan 315 miljardin euron arvoista investointiohjelmaa. Myös Kiina on lupautunut osallistumaan ohjelman rahoitukseen. Komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan kiinalaisten sijoitukset riippuvat siitä, paljonko Euroopalla on tarjota heille hyviä projekteja. (HS 1.10.)

Suomen pitää olla nyt aktiivinen ja tarjota komissiolle ja kiinalaisille houkuttelevia investointikohteita. Niitä luulisi löytyvän erityisesti biotaloudesta. Suomella on valmiina vahvaa biotalouden osaamista sekä raaka-ainetta.

Ensi on kuitenkin saatava kilpailukykyasiat kuntoon.