Onko maatalous suuren murroksen kynnyksellä?
EU:ssa tehtävistä päätöksistä riippuu merkittävästi, millainen on Suomen maatalouden seuraava suuri muutos. Niiden, joita maatalouden tulevaisuus kiinnostaa, kannattaa käyttää EU-vaaleissa ääntään.
MTK:n johtokunnan jäsen Aleksis Kyrö muistuttaa, että joka tapauksessa Suomen ruuantuotannon vahvuus on taloudellisessa, ekologisessa ja sosiaalisessa kestävyydessä. Kuva: Sanne KatainenIrene ja Tuomas Kuhmosen tutkimuksen mukaan maataloudessa on sadan viime vuoden aikana tapahtunut kolme isoa muutosta eli regiimin vaihdosta. Regiimillä tarkoitetaan tietynlaista organisoitumis- ja toimintatavan jaksoa. Ne ovat ajoittuneet torppareiden itsenäistymisestä toiseen maailmasotaa, toinen vuodesta 1945 vuoteen 1994. Molempien muutosten aikana syntyi 100 000 uutta tilaa. Kolmas regiimi alkoi Suomen liityttyä EU:hun. (MT 24.5.)
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton johtokunnan jäsenen, orimattilalaisen viljelijän Aleksis Kyrön mukaan moni asiantuntija ennakoi taas suurta muutosta. Kuhmosten tutkimusta tarkasti lukeneen Kyrönkin mielestä ruokajärjestelmään tarvitaan muutos, mutta kukaan ei pysty sanomaan, mikä olisi oikea suunta. Epävarmuus oikeasta suunnasta aiheuttaa näköalattomuutta.
Jos ei tunne historiaa, ei ymmärrä nykypäivää eikä osaa hahmottaa tulevaisuutta.
Meneillään oleva jakso on ruokaketjun keskittymisen, erikoistumisen, elintarvikkeiden kauppataseen heikkenemisen ja kannattavuusongelmien aikaa. Vaikka maatalouden tulevaisuuden suunta on hämärän peitossa, on suuriin muutoksiin Kyrön mukaan aina liittynyt kriisi ja nälkä.
Oli muutos millainen tahansa, pitää Suomen Kyrön mielestä tähdätä siihen, että pyrimme tuottamaan ruokaa jopa kahdeksalle miljoonalla sellaiselle ihmiselle, joilla on varaa maksaa siitä. Tässä auttaa, että Suomen vahvuus on ekologisessa, taloudellisessa ja sosiaalisessa kestävyydessä.
Kyrön pohdinta maatalouden ja koko ruokaketjun tulevaisuuden suunnasta on erittäin tärkeää. Olisi hyvä, että sitä tehtäisiin laajasti. Ruuantuotannosta puhuttaessa vaikuttaa usein, ettei päättäjillä ole käsitystä, miten nykyiseen tilanteeseen on tultu. Jos ei tunne historiaa, ei ymmärrä nykypäivää eikä osaa hahmottaa tulevaisuutta.
Suomen maataloutta koskevista suurista linjauksista päätökset tehdään EU:ssa. Siellä tehtävistä päätöksistä riippuu merkittävästi se, millainen on Suomen maatalouden seuraava suuri muutos. Niiden, joita maatalouden tulevaisuus kiinnostaa, kannattaa käyttää EU-vaaleissa ääntään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



