Kreikka pelaa koko Euroopalla
”Kreikan hallituksella ei ole parlamentin enemmistöä takanaan.”Kreikan pääministeri Georgios Papandreou yllätti eurooppalaiset yhteistyökumppaninsa täysin ilmoittaessaan, että Kreikassa järjestetään kansanäänestys 4. joulukuuta maalta vaadittavan säästöohjelman toteuttamisesta.
Kreikan pääministeri pelaa kovaa peliä koko Euroopalla. Jo pelkkä ilmoitus kansanäänestyksestä sai pörssikurssit syöksyyn ja valtionlainojen korot nousuun.
Muiden euromaiden päättäjien kannalta Kreikan kansanäänestys on lähes katastrofi, koska vasta hiljattain päästiin sopuun Kreikan velkasaneerauksesta ja pankkien pääomittamisesta. Nyt näyttää siltä, että koko työ on valumassa hukkaan. Ainakin päätösten tekeminen venyy, eikä aikaa olisi niiden tekemiseen yhtään hukattavaksi.
Päätökset ovat olleet poliitikoille vaikeita, koska niitä on vaikea perustella omien maiden äänestäjille. Jos Kreikkaa tukevien maiden kansalaisilta olisi kysytty, haluaavatko he tukea Kreikkaa, olisi vastaus ollut todennäköisesti ei.
On selvää, että jokaisella maalla on oikeus kysyä kansalaisilta mielipidettä tärkeiksi katsottavista asioista. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että ei pidä kysyä ellei halua vastausta. Lisäksi pitää huomioida, että kreikkalaiset eivät äänestä pelkästään omasta asiastaan, vaan kysymys on koko euroalueen tulevaisuudesta.
Kreikkalaisilla on nyt aito tilaisuus ottaa kantaa siihen, haluavatko he jatkaa euromaana vaiko eivät. Äänestyksen lopputulokseen vaikuttaa kuitenkin huomattavasti kysymyksenasettelun lisäksi se, että monet saattavat äänestää euron sijaan nykyisen hallituksen ja koko hallinnon luottamuksesta.
Kreikan hallitus voi kuitenkin kaatua ennen kansanäänestystä. Maan parlamentin pitäisi tänään äänestää hallituksen luottamuksesta. Luottamus on vähintäänkin vaakalaudalla, koska esimerkiksi valtiovarainministeri Evangelos Venizelos vastustaa pääministerin suunnitelmaa kansanäänestyksestä. Pääministerin luottamus oman Pasok-puolueen joukoissa on muutenkin murenemassa ja näyttää siltä, ettei hallituksella ole enää parlamentin enemmistöä takanaan.
Jos Kreikan hallitus kaatuu, on edessä uudet vaalit. Saattaa käydä niin, että suunniteltu kansanäänestys eurosta jää parlamenttivaalien jalkoihin. Vaalien päätemaa ei tarvitse pitkään miettiä. Joka tapauksessa kreikkalaisten on itse päätettävä, mitä he haluavat ja kantaa myös päätöksestään vastuu.
Kreikkalaisten tuskastuminen on kuitenkin ainakin jossain määrin ymmärrettävää, koska kysymys on selkeästä elintason laskusta pitkäksi aikaa. On vaikea hyväksyä oman elintason vapaaehtoista laskemista, vaikka sen tietää olevan kokonaisuuden kannalta välttämätöntä.
Suomessa oltiin samantyyppisessä tilanteessa 1990-luvun alussa. Silloin yritettiin hoitaa lamaa muun muassa sisäisen devalvaation kautta. Pääministeri Esko Ahon (kesk.) hallitus esitti yhteiskuntasopimusta, jonka avulla pyrittiin parantamaan kilpailukykyä ja estämään työttömyyden raju nousu.
Sopimus ei kuitenkaan kelvannut SAK:lle ja seurauksena oli konkurssiaalto ja suurtyöttömyys. Aholla ja silloisella valtiovarainministerillä Iiro Viinasella (kok.) on kokemusta siitä, millaista on johtaa taloudellisesti vapaassa pudotuksessa olevaa maata.
Kreikan kaoottinen taloustilanne on saanut seurakseen poliittisen kriisin. Päätöksiä on syytä kuitenkin saada aikaiseksi. Muilta euromailta on turha odottaa enää senttiäkään apua, ennen kuin kreikkalaiset päättävät, mitä he haluavat ja mitä he ovat valmiit tekemään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
