Sään armoilla

Kuluva satokausi on ollut vaikea. Vettä on satanut suuressa osassa maata poikkeuksellisen paljon. Kun vielä kevät ja kesä olivat viileitä, ovat puinnit ovat tänä vuonna pahasti myöhässä.

Suuressa osassa maata kevätviljojen puinteja ollaan vasta aloittamassa. Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) puintiseurannan mukaan koko maassa on saatu puitua vilja-alasta vasta noin viidennes. (MT 7.9.)

Ero viime vuoteen on suuri. Viime vuonna puineista oli 7. syyskuuta mennessä tehty jo 80 prosenttia.

Puitujen viljojen kosteus on ollut kaikkialla lähes aina yli 20 prosenttia. Vaikka sato on paikoittain määrällisesti hyvä, joudutaan sitä kuivaamaan pitkään. Kuivausaikaa lisää vielä se, että osa viljoista iti keväällä epätasaisesti ja jyvien joukossa on paljon vihreää. Reippaasti yli euron maksavalla polttoöljyn litrahinnalla kuivauskustannukset nousevat erittäin suuriksi.

Kaikista heikoimmilta näyttävät rypsipellot. Ne ovat vieläkin aivan vihreitä, eikä niitä päästä puimaan vielä viikkoihin. Pitkittyvät puinnit rajoittavat myös syysviljojen kylvämistä.

Viljojen satonäkymät ovat heikot ympäri maailmaa ja viljojen hinnat ovat nousseet pörsseissä poikkeuksellisen korkeiksi. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on jo useaan otteeseen varoitellut uhkaavasta ruokakriisistä.

Maailman ruokahuollossa on jo pitkään eletty kädestä suuhun. Merkittäviä elintarvikkeiden varmuusvarastoja ei ole missään. Joka vuosi joudutaan odottamaan jännityksellä, millainen sato tulee. Maailman ruokaturva on heikoissa kantimissa.

Suomalaiset viljelijät ovat aina tienneet, ettei satoa kannata punnita ennen kuin se on laarissa. Vaikka ammattitaitoinen viljelijä pystyy vaikuttamaan paljon peltojensa satotasoon, vaikuttaa kasvukauden sää vahvasti lopputulokseen.

Nyt tarvitaan poutaa, lämmintä ja tuulta.