Ulko- ja turvallisuusasioissa yhtenäinen ääni on tärkeää

Lukuisista neuvotteluista huolimatta kireä kansainvälinen tilanne ei ole helpottanut, vaan tilanne on kiristynyt entisestään. Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden arveli keskiviikkona, että Venäjän presidentti Vladimir Putin tulee yrittämään Ukrainan valtaamista.

Viime viikolla Ukrainan hallinnon verkkosivuille tehtiin laaja kyberhyökkäys. Venäjä ja Valko-Venäjä pitävät yhteisiä sotaharjoituksia Ukrainan rajan läheisyydessä. Oman lisänsä Ukrainan tilanteeseen tuo maan entisen presidentin Petro Porošenkon paluu. Hän palasi maanantaina Ukrainaan vastaamaan maanpetossyytteisiin oikeudessa. (Yle 17.1.).

Vaikka Porošenkoa pidetään länsimyönteisenä, hänen paluunsa sekoittaa maan sisäpolitiikkaa. Ukrainan johtavat poliitikot ottavat rajusti yhteen tilanteessa, jossa maahan kohdistuu vakava ulkoinen uhka.

Vuoden alussa EU:n puheenjohtajamaana aloittaneen Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoi keskiviikkona EU:n parlamentille puheenjohtajakauden tavoitteistaan. Keskeisiä tavoitteita ovat turvallisuus ja puolustus. Macron korosti, että EU:n tulee saattaa itsensä asemaan, jossa sitä kunnioitetaan.

EU-maiden on Macronin mukaan muun muassa varmistettava, että ne pystyvät määrittelemään turvallisuuspolitiikkansa suhteessa Venäjään ja myös puolustamaan politiikkaansa. Tämä edellyttää Macronin mielestä, että eurooppalaisten tulee rakentaa uusi turvallisuus- ja vakausmekanismi, joka vaatii strategista aseistautumista sekä suoria ja vaativia keskusteluja Venäjän kanssa.

Macronin mielestä Euroopan turvallisuus on jakamaton.

Macronin kunnianhimoiseen tavoitteeseen on matkaa. Euroopan omaan turvallisuuteen liittyviä keskusteluja käydään USA:n, suurimpien EU:n jäsenmaiden ja Britannian kesken.

Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken keskusteli eilen Berliinissä Saksan, Ranskan ja Britannian ulkoministereiden kanssa Venäjän Ukrainaa koskevaan uhkaan vastaamisesta. Keskiviikkona Blinken vieraili Ukrainassa ja tapaa tänään Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin Genevessä.

Suomella on ollut näkyvä rooli turvallisuuspoliittisissa keskusteluissa. Presidentti Sauli Niinistöllä on suora keskusteluyhteys suurvaltojen johtajiin. Muun muassa Naton pääsihteeri viittasi hiljattain Niinistön pitämään uudenvuoden puheeseen, jossa Niinistö totesi Suomen päättävän itse mahdollisesta liittoutumisestaan. Tiistai-iltana Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden ja Niinistö kävivät Bidenin aloitteesta pitkän turvallisuuspoliittisen keskustelun.

Keskiviikkona ensimmäisen virkavuotensa kunniaksi pitämässään juhlapuheessa Biden palasi Niinistön kanssa käytyyn keskusteluun. Hän viittasi puheessaan Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. "Viimeinen asia, mitä Venäjä haluaa on, että Suomi muuttaa statustaan".

Pääministeri Sanna Marin sanoi torstaina uutistoimisto Reutersin haastattelussa, että Suomen liittyminen Natoon on hyvin epätodennäköinen tällä hallituskaudella.

Sekä Bidenin että Marinin lausuntoja on tulkittu eri tavoilla. Muun muassa kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mielestä Marinin lausunto antoi ymmärtää, ettei Suomen Nato-optio olisi aktiivinen. Marinin mukaan haastattelusta on tehty ylitulkintoja. On mahdollista, että presidentti Niinistö palaa tähän asiaa.

Marin tarkensi eilen Ilta-Sanomien vaalitentissä, että Suomen Nato-kanta on muuttumaton. Mikäli Nato-jäsenyys tulisi ajankohtaiseksi, Marinin mielestä keskustelua pitää käydä huolellisesti parlamentaarisesti ja kaikkien puolueiden kesken, hyvin vakaata harkintaa käyttäen.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on kaikilla tasoilla tärkeää, että asioista keskustellaan, mutta ulospäin käytetään yhteistä ääntä. Myös EU:lle tarvitaan yhteinen ääni, jota Macronin tavoitteen mukaisesti myös kuunnellaan.

Ukrainan johtavat poliitikot ottavat rajusti yhteen, vaikka maahan kohdistuu vakava ulkoinen uhka.