Rehniltä ikävä muistutus puolueille

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoi maanantaina ääneen sen, mitä puolueiden vaaliohjelmien kirjoittajat eivät haluaisi kuulla (MT 18.7.). Seuraavan hallituksen ohjelmassa on menoleikkauksia. Tältä hallitukselta Rehn toivoo valtiovarainministeriön johdolla tehtyä menokartoitusta. Kartoitusta voitaisiin hänen mukaansa käyttää seuraavien hallitusneuvotteluiden yhteydessä, jotta kyettäisiin karsimaan sellaisia menoja, jotka eivät ole välttämättömiä.

Rehnin ehdotus on kannatettava. Ikävien päätösten teko on helpompaa, kun taustalla on huolella laadittu kartoitus menoista. Demokratian kannalta on tärkeää, että leikkauskohteista voidaan keskustella avoimesti jo vaalikentillä. Leikkauksien rinnalla Rehn ehdottaa lisärahaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, jossa Suomen suhteellinen asema on heikentynyt.

Rehnin avaus on terve muistutus poliitikoille. Suomi velkaantuu tänä vuonna lähes 9 miljardia euroa, eikä sellaista talouskasvua ole näköpiirissä, millä velkaantuminen yksin pysähtyisi. Valtionlainan korot ovat kesän aikana nousseet, mikä entisestään lisää velkaantumista. Inflaatio lisää valtion nimellisiä tuloja, mutta samalla indeksisidonnaiset menot kasvavat. Suomeen tarvitaan keskustelua siitä, mikä on julkisten menojen tärkeysjärjestys ja mistä voidaan säästää.

Tällä hetkellä poliittinen keskustelu pyörii vielä veronalennusten ympärillä. Veronalennukset ovat kuitenkin väärä lääke inflaatioon. Ne lisäävät kysyntää, mikä on omiaan nostamaan hintoja entisestään. Jos elvytystoimia harkitaan, ne kannattaa ajoittaa aikaan, jolloin työttömyys on kasvussa. Toistaiseksi työttömyys on alentunut. Työmarkkinaosapuolilta Rehn toivoo malttia nähdä nykyisen inflaatiopiikin yli. Samalla hän arvostelee tiukasti työmarkkinoiden nykyistä vastakkainasettelua, mikä näkyy työtaisteluissa menetettyinä työpäivinä.

Turvallisuuspolitiikassa suomalaiset ovat toimineet poikkeuksellisella tavalla yhteisen päämäärään eteen. Samaa yhteishenkeä tarvitaan nyt työmarkkinoilla ja talouspolitiikassa. Ideologisesta vastakkainasettelusta pitää päästä rakentamaan pitkän tähtäimen strategiaa Suomen selviytymiseksi.