Luonto näytti taas voimansa

Poikkeuksellisen raju myrsky keskeytti rauhaisan joulunvieton Etelä- ja Lounais-Suomessa tapaninpäivänä. Voimakkaat tuulet repivät rakennusten kattoja, kaatoivat puita teille ja sähkölinjoihin.

Pahimmillaan yli 200 000 taloutta jäi ilman sähköjä. Matkapuhelinverkot mykistyivät laajoilla alueilla. Myös vedenjakelussa esiintyi ongelmia.

Tapani-myrskyn metsätuhojen kartoitus on vasta alussa. Ensiarvioiden mukaan metsissä makaa myrskypuuta jopa useita miljoonia kuutioita.

Tuhojen laajuus on suomalaisille jälleen muistutus luonnon voimista. Se osoittaa, kuinka haavoittuvainen moderni yhteiskunta voi edelleen olla kaikesta varautumisesta huolimatta.

Sähkön puuttuminen katkaisee nopeasti myös tieto- ja puhelinyhteydet. Lämmitykseen, jäähdytykseen, ruuanlaittoon ja valaistukseen liittyvien ongelmien lisäksi yhteydenpito ja esimerkiksi hätäviestien perillesaanti vaikeutuu.

Varsinkin kaupungeissa häiriötilojen korjaaminen on jo ajatuksellisesti ”ulkoistettu” yhteiskunnalle. Kansalaisen tehtävä on odottaa, että viranomaiset ja yritykset saavat korjaustyönsä valmiiksi. Usein tätä odotetaan kärsimättöminä.

On kuitenkin muistettava, ettei mikään yhteiskunta pysty takaamaan vaikkapa sähkönjakelun häiriötöntä toimintaa kaikissa oloissa. Laajojen myrskytuhojen korjaaminen vie pakostakin aikaa. On myös jokaisen kansalaisen velvollisuus omalta osaltaan varautua toimimaan poikkeusoloissa.

Sähkö- ja viestintäverkkojen korjaaminen samoin kuin teiden raivaaminen alkaa lähes poikkeuksitta kaupungeista ja taajamista. Maaseudulla ihmiset ovat tästä syystä joutuneet tottumaan useidenkin päivien sähkökatkoksiin.

Varsinkin kotieläintiloilla on jo käytännön pakosta hankittu varavoimaa. Muutamat 2000-luvun myrskyt ovat opettaneet, ettei tuotantoa voi laskea pelkästään yleisen sähköverkon varaan.

Monilla tiloilla tuotantoprosessi alkaa tosin nykyisin vaatia myös toimivaa tietoverkkoa.

Vaikka myrskyn rikkomien linjojen ja teiden korjaaminen kiristää mieliä vielä useiden päivien ajan, on syytä huomata, että Suomi selviää edelleen varsin tehokkaasti raivaus- ja korjaustöistä. Jo tapaninpäivän aikana töihin löytyi satoja pelastuslaitosten, energiayhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten työntekijöitä sekä viranomaisia ja vapaa-ehtoisia.

Monet metsäalan ammattilaiset tarjosivat viranomaisille apuaan heti tuhojen paljastuttua. Pirkanmaan metsäkeskus ennätti kesken pyhäpäivän varoittamaan kansalaisia kaatuneiden puiden raivaustyön vaaroista.

Myrskytuhojen korjaaminen osoittaa jälleen kerran asutun maaseudun keskeisen arvon koko yhteiskunnalle. Ilman maaseudun runkoasutusta ihmisten, tavaroiden ja energian liikkuminen kaupunkien välillä voisi olla poikki huomattavan pitkiä aikoja.

Maaseudun asukkaiden ja elinkeinojen ansiosta Suomessa on myös varsin kattava alempi tieverkko. Se nopeuttaa pääsyä raivauskohteille esimerkiksi radoilla ja sähkölinjoilla.

Suomi on oppinut varautumaan sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin häiriöihin kohtuullisen hyvin. Ilmaston muuttuessa varautumisen tarve korostuu jatkossa entisestään.

Hyväkään varautuminen ei poista sitä tosiasiaa, että äärioloissa yhteiskunta ei välttämättä toimi totutulla tavalla. Silloin oma ja naapuriapu ovat tarpeen. Tässä suomalaisilla on pitkät ja vahvat perinteet, joita kannattaa edelleen vaalia.