Hyökkäävä Venäjä sulkee itsensä ulkopuoliseksi

Venäjän presidentti Vladimir Putin määräsi eilen torstaina massiivisen hyökkäyksen Ukrainaan. Hyökkäys sytytti täyteen roihuun jo kahdeksan vuotta jatkuneen sodan Itä-Ukrainassa. Venäläiset tunkeutuivat Ukrainaan idästä, etelästä ja pohjoisesta maalta, mereltä ja ilmasta. Täysin tekaistuilla syillä aloitetusta hyökkäyksestä on Putinin lisäksi vastuussa myös Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka. Valko-Venäjä osallistuu hyökkäykseen vähintäänkin välillisesti, koska sen maaperän kautta hyökätään Ukrainaan.

Monen rintaman hyökkäyksen tavoite näyttää olevan koko Ukrainan valtaaminen. Kysymys ei ole mistään rajoitetusta operaatiosta, vaan täysimittaisesta sotilaallisesta hyökkäyksestä. Ukrainalaiset maksavat kovan hinnan Putinin päähänpinttymästä.

Venäjän toimet on tuomittu maailmanlaajuisesti. Massiivinen hyökkäys oli yllätys, vaikka Yhdysvaltojen jakamat tiedusteluraportit kertoivat hyökkäyksen olevan tulossa. Harva halusi uskoa, että Venäjä lähtee näin järjettömään tekoon. Venäjän hyökkäys romuttaa Euroopan turvallisuusjärjestelmän ja sulkee Venäjän pitkäksi aikaa kansainvälisen toiminnan ulkopuolelle. Luottamuksen rakentaminen Putinin hallintoon näyttää mahdottomalta.

Venäjän joulukuussa esittämät vaatimukset käynnistivät aktiiviset diplomaattiset ponnistelut. Ne eivät johtaneet mihinkään. Tuloksiin pääseminen ei ollut Venäjän tavoite, vaan hyökkäyspäätös oli tehty jo paljon aikaisemmin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesikin tiedotustilaisuudessa, että "nyt on naamiot riisuttu ja vain sodan kylmät kasvot näkyvät".

Diplomatialla ei ollut mahdollisuuksia estää hyökkäystä. Maaseudun Tulevaisuuden Eurooppa-kirjeenvaihtajan Tapio Nurmisen mukaan Brysselissä toimivat ja Venäjää tuntevat eri maiden konkaridiplomaatit ja virkamiehet ovat taustakeskusteluissa todenneet yksimielisesti, ettei länsi olisi voinut tehdä enempää.

Venäjän toiminta osoittaa, etteivät kansainväliset sopimukset merkitse sille mitään. Ilmoittaessaan hyökkäyksestä Putin varoitti muuta maailmaa sekaantumisesta Venäjän hyökkäykseen. Putinin uhkauksessa saattoi olla kysymys mahdollisesta ydinaseen käytöstä. Venäjä näyttää luottavan siihen, etteivät länsimaat ryhdy sotilaallisiin toimiin.

Talouspakotteet eivät Venäjää hetkauttaneet. Tuskin uudet ankarammat pakotteetkaan vaikuttavat, koska Venäjä uskoo, että niitä asettavat maat kärsivät itse niistä enemmän.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps.) mielestä hyökkäys ja siihen johtanut diplomaattinen teatteri muistuttaa erehdyttävästi tapahtumasarjaa, joka johti Saksan hyökkäykseen Puolaan 1939. Hän uskoo, että Venäjällä on niin paljon puskureita, että se voi sotia vaikka vuosia kansainvälisessä eristyksessä. (Yle 24.2.)

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan EU on valmis koviin pakotteisiin Venäjälle. Marin totesi eilen, että rauhalle, vakaudelle ja ihmishengille ei voida laittaa hintaa. Pakotteet ja vastapakotteet on Marinin mukaan kestettävä, koska se on Venäjän toimien aiheuttaman tilanteen hinta.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta turvallisuustilanne tulee jatkumaan jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana, ja se voi muuttua nopeasti.

Suomen ja suomalaisten pitää varautua muuttuneeseen tilanteeseen. Myös EU:ssa asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen ja huolehdittava, että rivit pysyvät yhtenäisinä. Kysymys on EU:n uskottavuudesta. On todennäköistä, että EU:n alueelle tulee massiivinen pakolaistulva. Ukrainalaiset tarvitsevat kaiken mahdollisen avun.

"Nyt on naamiot riisuttu ja vain sodan kylmät kasvot näkyvät."