Kuntavaaleilla on merkitystä

Ehdokkaiden hankinta ensi lokakuussa järjestettäviin kuntavaaleihin on loppusuoralla. Ehdokaslistat on jätettävä 18. syyskuuta mennessä. Vaalipäivä on lokakuun 28. päivä.

Ennakkotietojen mukaan ehdokkaiden hankkiminen on ollut puolueille työlästä. Näin siitä huolimatta, että Kuntaliiton tekemän kyselyn mukaan noin kolmannes suomalaisista on kiinnostunut kunnallisen luottamustehtävän hoitamisesta, jos tehtävää heille tarjottaisiin.

Ehdokkaiden etsimisen vaikeudesta kertoo se, että lähes 70 prosenttia kyselyyn vastaajista ei edes harkitsisi luottamustehtävään ryhtymistä. Ehdokkaiden löytäminen edellyttääkin sitä, että pitää osata kysyä oikeilta henkilöiltä.

Kuntavaaleissa on odotettavissa viime eduskuntavaalien kaltaisia muutoksia. Perussuomalaisten kannatus on edellisistä kuntavaaleista kasvanut reippaasti, ja se näkyy todennäköisesti myös ensi vuoden alussa aloittavissa valtuustoissa. Edellisissä kuntavaaleissa perussuomalaisten ääniosuus oli runsaat viisi prosenttia. Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan kannatus saattaa kolminkertaistua.

Vahvana kuntapuolueena profiloituneen keskustan tilanne on tukala. Puolueen kannatus ei ole palautunut eduskuntavaalien romahduksesta. Lisäksi kyselyn mukaan kielteisimmin kunnallisiin luottamustehtäviin suhtautuvat keskustan, kristillisdemokraattien ja SDP:n kannattajat.

Kiinnostavuutta kuntavaaleihin tuo kokoomuksen ja SDP:n lähes yhtä suuret kannatusluvut. Kisa näkyy hallituksen sisällä muun muassa kiistelynä vanhuspalvelulakiin mahdollisesti sisällytettävästä sitovasta henkilöstömitoituksesta.

Oman sekoittavan lisänsä kuntapolitiikkaan on tuonut nykyisen hallituksen kiireellä ajama kuntauudistus. Nyt ehdokkaaksi asettuva ei välttämättä tiedä, minkä kunnan valtuustossa hän parin vuoden kuluttua istuu, vai istuuko minkään.

Valtakunnallisesta kiinnostavuudesta huolimatta kuntavaalit ovat paikalliset. On tärkeää, että kuntien luottamustehtäviin löytyy halukkaita ja innokkaita ehdokkaita. Tarvitaan myös erilaisia ehdokkaita, koska kyselyn mukaan henkilön merkitys äänestyspäätöksessä on selvästi tärkein.

Talousongelmien ja kuntaliitosten paineessa luottamushenkilöiden asema korostuu entisestään. Kuntien valtuustojen päätettävissä on suurin osa julkisista palveluista. Valtuustot päättävät muun muassa kouluista, terveydenhoidosta, sosiaalipalveluista, teistä ja rakennusluvista. Kunnat ovat myös merkittäviä työllistäjiä, sillä kuntien palveluksessa on noin 450 000 työntekijää.

Kuntien päättäjät ovat lähimpinä tavallisia äänestäjiä. Valtuustoissa voi vaikuttaa oman kuntansa ja erityisesti oman lähiympäristönsä asioihin. Jos hallituksen ajama kuntauudistus toteutuu edes osittain, on tärkeää, että valtuustoissa on henkilöitä, jotka tuntevat uuden suurkunnan eri alueiden tarpeet.

Maaseudulla asuvilla ei ole kuntavaaleissakaan varaa apatiaan. Vaikka välillä tuntuisikin, ettei yhdellä äänellä tai edes yhdellä valtuutetulla ole merkitystä, ovat kuntavaalit kuntalaisen kannalta tärkeämmät kuin eduskuntavaalit.

Kuntien valtuustoihin valitaan lokakuussa vajaat 10 000 valtuutettua. Maaseudun asiat tulevat sitä paremmin hoidettua, mitä suurempi osa valtuutetuista tuntee ne henkilökohtaisesti.

Ehdokkuuttaan pohtivien ja äänestäjien pitää muistaa, että kunnallisten luottamustehtävien hoitaminen on tärkeää ja arvokasta työtä. Ei ole aivan sama, kuinka kunnallista itsemääräämisoikeutta käytetään.