Pienet yritykset talouden vetureita

Suomen Yrittäjien tekemän kyselytutkimuksen mukaan yrittäjyysilmapiiri on Suomessa kääntymässä kielteisemmäksi. Erittäin huolestuttavaa on, että yrittäjät kokevat erityisesti virkamiesten suhtautuvan yrittäjiin ja yrityksiin kielteisemmin kuin ennen.

Yrittäjien tuntemukset ovat vakava viesti virkamiesten lisäksi poliittisille päättäjille. Varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa päättäjien ja hallinnon pitäisi tehdä kaikkensa, että yrittämisen edellytykset olisivat mahdollisimman hyvässä kunnossa. Hallinnon tehtävänä on luoda mahdollisuuksia yritystoiminnalle eikä asettaa sille esteitä.

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna muistuttaa, että työllistämisen vastuu on siirtynyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kymmenen viime vuoden aikana suomalaisiin pk-yrityksiin on syntynyt lähes 80 000 uutta työpaikkaa. Samaan aikaan suurten yritysten työvoima on vähentynyt.

Eilen julkistetun pk-yritysbarometrin mukaan pk-yritysten suhdanneodotukset ovat varovaiset ja investointiodotukset ovat heikot. Ensi vuodesta on tulossa toinen perättäinen vuosi, jolloin investoinnit pk-yrityksissä vähenevät. Myös henkilöstön lisäämisen suhteen odotukset ovat heikenneet.

Investointien vähäisyys on tulevaisuuden kannalta erittäin huolestuttavaa. Investointien hiljentyminen heijastuu yrityksen itsensä lisäksi myös ympäristön taloudellisen toimeliaisuuden hiipumisena.

Myös maatalousyrityksissä ja laajemminkin maaseudulla on törmätty hallinnon asettamiin esteisiin. Eri puolilta Suomea on noussut esiin tapauksia, joissa viranomainen on evännyt rakennusluvan haja-asutusalueille. Asutus halutaan viranomaispäätöksillä keskittää asutuskeskuksiin. Ongelmia on myös tuotantorakennusten lupabyrokratiassa.

Lähitulevaisuudessa tuhansissa pk- ja maatalousyrityksissä on edessä sukupolvenvaihdos. Suomen tulevaisuuden kannalta on todella huolestuttavaa, ellei uusia yrittäjiä tule lopettavien tilalle.

Maataloudessa tuotannollisten investointien vähyys on jopa globaali ongelma. Maailman ruokaturvan kannalta on tärkeää, että ruuan tuotantoa pystytään kasvattamaan reilusti. Vuoteen 2050 mennessä maailman pitäisi joidenkin arvioiden mukaan tuottaa 70 prosenttia enemmän ruokaa kuin nyt. Kuinka se on mahdollista, kun ruuasta on jo nyt pulaa?

Työllisyyden hoidossa pk-yritysten rooli on ratkaiseva samalla tavalla, kuin ruuan tuotannossa perheviljelmien tärkeys. Poliittisten päättäjien on nopeasti ratkaistava, miten turvataan tulevaisuudessa näiden yritysten toimintaedellytykset.

Nordean tuoreen arvion mukaan Suomi on ajautunut taantumaan eikä parannusta ole odotettavissa ensi vuonnakaan. Taantuman taustalla on viennin ja yksityisen kulutuksen hidastuminen.

Hallituksen hyväksymän ensi vuoden budjetin mukaan Suomi ottaa ensi vuonna lisää velkaa noin seitsemän miljardia euroa. Tällaisessa tilanteessa olisi tärkeää, että kotimaisen tuotannon edellytyksiä vahvistetaan eikä heikennetä. Nyt tarvitaan vientiä lisäävää ja tuontia vähentävää yritystoimintaa. Tällaisia ovat sekä energiaomavaraisuuden että ruuan tuotannon omavaraisuuden vahvistaminen.

Tänään vietetään valtakunnallista Yrittäjän päivää. Juhlapuheissa yrittäjillä ja yrittäjyydellä on paljon ystäviä. Nyt eivät pelkät puheet riitä, vaan tarvitaan konkreettisia toimia yrittäjyyden edistämiseksi.