Petteri Orpo haluaa kirkastaa Suomen viestiä Brysseliin

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on oikeassa arvostellessaan Suomesta Brysseliin vietävää tietoa suomalaisista metsistä ja metsänhoidosta. Kuva: Markku Ulander

Metsät ja niiden hakkuut ovat olleet viime vuosia vahvasti esillä sekä Suomessa että Euroopan unionissa. Tämä on näkynyt myös pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksessa vahvoina sisäisinä jännitteinä. Hallituksen viesti suomalaisista metsistä, niiden käytöstä ja hoidosta EU:n suuntaan ei ole ollut yhtenäinen.

Erisuuntaiset viestit ovat aiheuttaneet hämmennystä monissa EU:n instituutioissa. Tämä on varmaankin osaltaan vaikuttanut siihen, että unionin metsiin kohdistuvat päätökset ovat olleet suomalaisesta näkökulmasta asiantuntemattomia. Metsäasioihin perehtymättömien päättäjien on ollut helppo sivuuttaa Suomen ristiriitainen kanta.

Oppositiopuolueet ovat arvostelleet hallitusta muun muassa siitä, ettei esimerkiksi metsiä koskeviin komission suunnitelmiin ole puututtu riittävän ajoissa. Asioihin on otettu kantaa vasta siinä vaiheessa, kun komission esitysten sisältö on jo tullut julkisuuteen. Silloin on yleensä myöhäistä.

Ei ole ihme, että kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on pettynyt Suomesta Euroopan unioniin vietävään viestiin suomalaisista metsistä ja metsänhoidosta. Hänen mielestään EU:n suuntaan viestin pitää olla kristallinkirkas: suomalaiset metsänomistajat ja suomalainen metsäteollisuus osaavat hoitaa vastuullisesti metsänsä. Hakkuita ei Orpon mukaan ole syytä rajoittaa nykyisestä, mutta metsät on saatava kasvamaan enemmän hiilensidonnan lisäämiseksi. (MT 13.2.)

Myös ennallistamisessa tilanne on Orpon mukaan samankaltainen kuin metsäpolitiikassa. Hänen mielestään Brysselistä määritellään sitäkin liikaa, vaikka suomalaiset tietävät itse, mikä on järkevää. Kokoomukselle on todennäköisesti erittäin vaikea hyväksyä myös ennallistamisesityksen arvioituja vaikutuksia kaupunkeihin.

Oppositioasemasta huolimatta kokoomus on pystynyt vaikuttamaan muun muassa Suomen viralliseen kantaan EU:n taksonomia-asetusesitykseen, koska hallituspuolueet eivät päässeet sopuun, vaan hallituksen kanta ja myös viesti EU:n suuntaan olivat ristiriitaiset. Kokoomus asettui tukemaan SDP:n, keskustan ja RKP:n linjaa. Hallituspuolueista vasemmistoliitto ja vihreät jäivät vähemmistöön.

Myös hallituksen kannan muodostaminen ennallistamisasetukseen oli tuskaista, koska hallituspuolueiden kannat erosivat. Hallitus pystyi kovan väännön jälkeen pusertamaan yhteisen linjan vasta vastatessaan opposition ennallistamisesta tekemään välikysymykseen.

Pelkästään hallituksen ja hallituspuolueiden syyksi epäselvien metsäviestien viemistä Brysseliin ei kokoomuksen puheenjohtaja voi laittaa. Kokoomuksen toisen europarlamentaarikon Sirpa Pietikäisen metsiä koskevat linjaukset ovat pahasti ristiriidassa Orpon esittämän kokoomuksen virallisen linjan kanssa.

Ristiriitaa kokoomuksen sisältä löytyy esimerkiksi suhtautumisessa lihan ja maidon syömisen sekä polttoturpeen käyttämiseen.

Kokoomus on tällä hetkellä puolueiden kannatusmittausten kärkipaikalla, mutta SDP ja perussuomalaiset ovat kuroneet etumatkaa kiinni. Jos kokoomus onnistuu kärkipaikkansa säilyttämään, siitä tulee pääministeripuolue. Joka tapauksessa nyt näyttää, että kokoomuksesta tulee hallituspuolue.

Hallituksessa kokoomus pääsee paraatipaikalle linjaamaan Suomen kantoja muun muassa EU:sta tuleviin metsiä koskeviin esityksiin. Viestiä Brysseliin on mahdollisuus kirkastaa, koska näitä asioita riittää seuraavankin hallituksen pöydälle. Mahdollista hallitustaivalta helpottaisi, jos puolueella on esimerkiksi metsäasioissa yhtenäinen linja.