Ruokaturvasta pitää olla huolissaan

MTV3 esittää viihdeohjelmaa, jossa käsitellään suomalaisten huolenaiheita. Ohjelman juontaja Jenni Pääskysaari kysyy Miika Nousiaiselta, Kari Hotakaiselta ja Tuomas Kyröltä sekä vaihtuvalta vieraalta: Pitääkö olla huolissaan?

Vaikka kyseessä on viihdeohjelma, voisi Jenni Pääskysaari kysyä panelisteilta: Pitääkö ruokaturvasta olla huolissaan? Sama kysymys pitäisi esittää kaikille suomalaisille.

Asiantuntijat antoivat jo omat vastauksensa Ylen haastattelussa. Luonnonvarakeskuksen asiantuntijan Kalle Hoppulan ja agroekologian professorin Juha Heleniuksen mukaan huoleen on aihetta suomalaisillakin. (Yle 17.7.)

Hoppula ja Helenius ovat sitä mieltä, että ruuan omavaraisuuden turvaaminen Suomessa on ehdottoman tärkeää. Jos suomalaisen ruuantuotannon annetaan näivettyä, ensimmäiset ongelmat voivat odottaa jo kymmenen vuoden päässä.

Hoppula muistuttaa, että meidän on varauduttava siihen, että ruokaa ei yksinkertaisesti saa mistään. Hänen mielestään Suomi ei tulevaisuudessa ole maa, joka ostaa ruokaa muualta, vaan maa, joka myy ruokaa muualle. Helenius puolestaan varoittaa, ettemme saa kuvitella voivamme elää näin, että ruokaturva voitaisiin aina tuoda muualta.

Kysymys ei ole vain Suomesta. Heleniuksen mielestä kaikkien kansakuntien tulisi nähdä perustuotannon omavaraisuus sekä kansallisena oikeutena että kansallisena velvollisuutena muita ihmisiä kohtaan.

Vaikka Suomen arvioidaan olevan harvoja maita, joiden maatalous hyötyy ilmastonmuutoksesta, aiheuttaa se myös isoja yhteiskunnallisia muutoksia, kansainvaelluksia ja inhimillistä hätää moniin maihin. Niiden vaikutukset heijastuvat myös Suomeen.

Tutkijat muistuttavat, että kotimaisen ruuan tuotantomahdollisuuksista on pidettävä huolta. Jos ruuantuotanto ajetaan alas, tulee sen uudelleen käynnistäminen kalliimmaksi kuin nykyisen olemassa olevan tuotannon ylläpitäminen.

Myös Huoltovarmuuskeskuksessa ollaan huolissaan ruokaturvasta.

Huoltovarmuuskeskuksen mielestä olennainen osa huoltovarmuutta on, että ruoka tehdään suomalaisista raaka-aineista ja jalostetaan kotimaassa. Huoltovarmuuskeskuksen arvion mukaan Suomen ruokaturvan suurin uhka on maatalouden heikko kannattavuus.

Maatalouden kannattavuus on muutaman vuoden aikana romahtanut. Vaikka syitä tuottajahintojen romahdukseen on monta, on kaupan vahva asema elintarvikeketjussa yksi olennainen tekijä.

S-ryhmä on luvannut, että ketju maksaa halpuuttamisen omista katteistaan. Halpuutus on kuitenkin valunut ketjun läpi tuottajille saakka. Viime viikolla tuloksestaan kertoneen HK Scanin toimitusjohtajan Jari Latvasen mukaan yrityksen heikkoon tulokseen syynä on myyntihintojen lasku, eli halpuuttaminen näkyy.

Vaikka HK:lla on pulaa naudanlihasta, tuottajahintaan ei ole tulossa parannusta, jos halpuutus jatkuu. Markkinatalous ei ruokamarkkinoilla toimi.

Joidenkin mielestä ruoka on Suomessa kallista. Väite ei pidä paikkaansa. Ruoka oli Suomessa viime vuonna Pohjoismaiden halvinta ja ruuan osuus kotitalouksien menoista on pienentynyt vuosikymmeniä.

Jos ruuan tuottajahintoihin ei saada korjausta pikaisesti, kiihtyy Suomen ruuantuotannon näivettyminen entisestään ja ruokavarmuus jää muiden varaan. Jos ilmastonmuutos etenee ennakoidulla tavalla, nousee tuontiruuan hinta reippaasti.

Helenius muistuttaa perustellusti, että ruoka on radikaali perustarve, jonka takia ihminen on valmis maksamaan siinä samassa suhteessa kuin nälkä kasvaa. Mikä on viimeisen leivänpalan hinta ja kenellä siihen on varaa?

Pelkkä huolissaan oleminen ruokaturvasta ei riitä, vaan kaikilta tarvitaan myös tekoja. Heleniuksen mukaan vastaus on vanha tuttu: suosi suomalaista.