Aluevaaleissa äänestetään tulevaisuuden palveluverkosta

Pääkirjoitus

Tänään alkaa ensimmäisten aluevaalien ennakkoäänestys. Ennakkoon on mahdollista äänestää ensi viikon tiistaihin 18.1. saakka. Varsinainen vaali­päivä on sunnuntaina 23.1.

On arvioitu, että äänestysinto jää alhaiseksi muun muassa siksi, etteivät äänestäjät tiedä, mistä nyt äänestetään. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tutkimuspäällikön Ilkka Haaviston mukaan tiedon puute on aluevaaleissa massiivista. Hänen mielestään hallitus on epäonnistunut vaaleja koskevassa viestinnässään. (KL 10.1.)

Haaviston mielestä aluevaalit ovat siinä mielessä kummalliset vaalit, että jopa asiantuntijoiden parissa on epäselvyyttä siitä, mistä nyt äänestetään. Hänen mukaansa ei ole visiota siitä, mitä maakunnilta halutaan. Vain noin kolme prosenttia ihmisistä sanoo tuntevansa nämä asiat erittäin hyvin, neljännes kertoo olevansa jotenkin kärryillä, mutta suuri enemmistö ei tiedä näistä asioista.

On ymmärrettävää, että aluevaalien ja tulevien aluevaltuustojen merkitys on epäselvä, koska uudistusta on rakennettu toistakymmentä vuotta ja sisältö on matkan varrella muuttunut monta kertaa. Maa­kunnat ovat vaihtuneet hyvinvointialueiksi ja niille suunnitellut tehtävät supistuneet.

Haaviston mukaan ihmiset pitävät sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä asioita tärkeinä, mutta rakenneuudistukset eivät innosta. Kysymys on kuitenkin kokonaisuudesta. Sosiaali- ja terveys­palvelujen järjestäminen edellyttää hallinnollisia rakenteita. Koska vuoden 2023 alussa vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille eli maakunnille, tarvitaan muutoksia myös rakenteisiin.

Jos sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi kiinnostavat, olisi hyvä katsoa rakenteiden ja byrokratian taakse. Ensimmäiset aluevaltuustot ovat tärkeitä myös siksi, että ne luovat rakenteet, joiden varassa palveluja tulevaisuudessa tarjotaan.

Tavalliselle kansalaiselle muutos ei näy vuosiin, mutta tulevaisuudessa alue­valtuustojen rooli tulee vahvistumaan. Vaaleilla valittava aluevaltuusto on hyvinvointialueella ylin päättävä elin. Se päättää esimerkiksi palveluverkosta eli siitä, montako terveysasemaa, hoivakotia tai paloasemaa maakunnassa on ja missä ne sijaitsevat.

Käytännössä kysymys on siitä, kuinka pitkä matka on esimerkiksi lääkäriin, terveydenhoitajalle, neuvolaan, veri­kokeeseen, missä sijaitsevat vanhusten palvelutalot tai kuinka pitkään paloautoa tai ambulanssia pitää odottaa.

Äänestämällä voi vaikuttaa siihen, kuka päättää meitä kaikkia lähellä olevista asioista. Hyvinvointialueen tehtävälista on pitkä. Se päättää muun muassa perus­terveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta, sosiaalihuollosta, lasten, nuorten ja perheiden palveluista, ikääntyneiden palveluista, vammaispalveluista, mielenterveys- ja päihdepalveluista ja pelastustoimesta.

Yksi syy tiedon puutteeseen on, että koronatilanne on vaikeuttanut vaali­kampanjointia pahasti. Ehdokkaiden ja äänestäjien tapaaminen on monin paikoin ollut käytännössä mahdotonta. Korona­tilanne näkyy todennäköisesti myös äänestysaktiivisuudessa, koska ihmiset eivät uskalla mennä äänestämään.

Käsien pesu ja desinfiointi, kasvomaskien käyttö ja riittävän etäisyyden pitäminen muihin ovat äänestyspaikoillekin sopivia ohjeita. Karanteenissa tai eristyksessä olevan äänestäminen on ohjeiden mukaan mahdollista vaalipäivänä äänestyspaikan pihalla.

Koska äänestäminen on jokaisen ääni­oikeutetun lakisääteinen oikeus, ei korona­passia kysytä äänestyspaikalla. Kun vielä ottaa oman kynän mukaan, äänestäminen on niin turvallista kuin se näissä oloissa on mahdollista. Lyijykynäkin käy, mutta kuulakärkikynällä voi myös allekirjoittaa ennakkoäänestyksen yhteydessä.

Käytännössä kysymys on siitä, kuinka pitkä matka on esimerkiksi lääkäriin tai terveydenhoitajalle.